Julia Williams: Toivonkipinä

Julia Williamsin romaani Toivonkipinä on romanttista jouluviihdettä, siis hiukan hömppää, mutta sellaistakin tarvitaan välillä! Se on varsin viihdyttävää ja mukaansatempaavaa luettavaa. Olin ajatellut, että lukisin tällaista yli 400-sivuista opusta pitkään ja hartaasti, mutta se koukutti minut niin, että lukaisin sen melkein kertaistumalta loppuun asti - ja täällä nyt yössä bloggailen.

Kirjan kannessa oleva sitaatti pitää paikkansa: "Tämä tarina lämmittää kuin kupillinen lämmintä kaakaota." Aivan totta!

Toivonkipinä kertoo usean eri henkilön tarinan yhdestä joulusta seuraavaan jouluun asti. Tapahtumapaikkoina ovat sekä Lontoo että maaseudulla sijaitseva idyllinen Hope Christmasin kylä, joista jälkimmäinen on tämän tarinan keskus.

Lontoolainen Catherine on kiireinen perheenäiti, joka pitää suosittua Kodinhengetär-blogia. Hän perusti sen ihan satiirimielessä, koska hän itse ei ole mikään täydellinen kodinhengetär, mutta yllättäen blogi saavutti suuren suosion: "Valitettavasti lukijat eivät ymmärtäneet Catin ironiaa vaan ottivat kaiken todesta. Hän oli törmännyt merkilliseen ilmiöön. Kaikkialla tuntui olevan naisia, jotka istuivat kotona lastensa kanssa ja janosivat neuvoja täysin tuntemattomalta ihmiseltä."

Näin Catherinen alter ego alkaa elää ihan omaa elämäänsä. Kaikessa kiireessään hänellä ei ole yhtään aikaa miehelleen Noelille, joka tuntee itsensä unohdetuksi ja syrjäytetyksi. Lisäksi Noelilla on työhön liittyviä huolia. Hänen työpaikallaan irtisanotaan yhä enemmän ihmisiä, eikä Noelin omakaan asema vaikuta enää turvatulta.

Perheen elämää varjostaa myös huoli Catherinen äidistä, joka on alkanut huolestuttavasti unohdella asioita. Ei kai hän vain ole sairastunut dementiaan?

Marianne puolestaan on opettaja, joka on muuttanut suuren rakkautensa perässä Hope Christmasin kylään vain joutuakseen petetyksi ja jätetyksi. Marianne on murtunut ja harkitsee paluuta Lontooseen - mutta toisaalta hän viihtyy paremmin maalla ja on alkanut rakastaa Hope Christmasia. Niinpä hän jää sinne ja alkaa yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa taistella kylän tulevaisuuden puolesta. Onhan hänellä siellä myös hyvä ystävä, Pippa.

Samassa kylässä on sydän särkynyt myös Gabrielilta, jonka psyykkisesti sairas, hauras ja tasapainoton vaimo on jättänyt juuri ennen joulua. Nyt Gabriel on kahdestaan poikansa Stephenin kanssa, ja heillä on suuri suru. Gabrielilla on kuitenkin mieluinen, luonnonläheinen työ lammasfarmarina.

Toivonkipinä seuraa näiden henkilöiden elämää joulusta jouluun. Kuten arvata saattaa, toivonkipinöitä lentelee ja rakkautta on ilmassa, ja vaikka vaikeuksia on, lopulta moni asia kääntyy parhain päin. Hiukan ennalta-arvattavaa tietenkin, mutta on mukavaa lukea jotain tällaista, josta tietää jo etukäteen, että onnellinen loppuhan tästä kehittyy kaiken jälkeen.

Rentoa hyvänmielenlukemista parhaasta päästä siis!

Ehkä olisin voinut valita jonkin romanttisemman otteen kirjasta, mutta tässäpä tällainen arkinen kohtaus supermarketin joulutungoksen keskeltä:

"'Ensi vuonna minä lähden jouluksi ulkomaille', Catherine mutisi tullessaan osastolle, jossa oli jouluisia hedelmäpiiraita. Ennen ne olivat vain joulupiiraita. Nyt niitä oli kaikenlaisia: luksuspiiraita, brandyllä maustettuja piiraita, sherryllä maustettuja piiraita, rasvattomia, gluteenittomia, laktoosittomia piiraita. Tarjolla oli varmaan myös hedelmättömiä piiraita, Catherine ajatteli. Maailma oli tullut hulluksi. 
  'Niin lähden minäkin', Catherinen vieressä hyllyjä tutkiva nainen naurahti myötätuntoisesti. Hän katsoi Catherinea uteliaasti. 
  Voi ei! 
  'Etkö sinä olekin...'
  'Kyllä', Catherine vastasi huokaisten. 'Pelkäänpä, että olen.' 
  ''Minä olen sinun innokas fanisi', nainen intoili. 'Olen säästänyt kaikki reseptisi. En tiedä, miten pärjäisin ilman sinun sitruunapiirakkareseptiäsi.' 
  'Kiitos', Catherine sanoi toivoen, ettei nainen huomaisi, mitä hänellä oli ostoskärryissään. Hänen maineensa olisi mennyttä, jos nainen huomaisi valmistuotteet." 

Itsehän tykkäsin kyllä eniten Hope Christmasin maalaisidyllin kuvauksesta, ja sieltä olisi löytynyt romanttisia pätkiä jaettavaksi tässä, mutta jokainen romanttisen jouluviihteen ystävä voi kaivaa ne sieltä esiin ihan itse.

HarperCollins Nordic AB 2015
416 sivua
Alkuteos Last Christmas (2009)
Suomentanut Eeva Koskimies 
Kannen suunnittelu Jenny Liljegren