Hyvää joulua!

Mika Waltarin Jouluruno taitaa olla aika monen kirjabloggaajan lempiruno jouluna, ja sitä näkee blogeissa varmasti joka joulu. Mutta minä en ainakaan muistaakseni ole vielä kertaakaan jakanut sitä minustakin niin ihanaa runoa, joten täältä se tulee joulun 2019 kunniaksi:

Joulu,
se on kuusenneulasten 
ja sammuvien kynttilöiden tuoksua, 
ja hiljaista, 
onnellisen säikähdyttävää rakkautta, 
ja lahjoja, ja unta, 
jossa kasvoja hipovat enkelin siivet. 
Me katselemme valaistuja ikkunoita 
ja laskemme kynttilöiden pieniä liekkejä
ja avaamme hitaasti kirjoja, 
jotka joskus luetaan ja unohdetaan. 
Ja jossakin ajatusten keskellä 
nukkuu lapsi, 
joka kantaa kaikkien unelmien kohtaloa 
pienissä käsissään, 
ja lempeitten juhtien huuruinen hengitys 
lämmittää häntä pimeässä. 

Erkki Leminen puolestaan on kirjoittanut runon Minä tulin sinua varten (josta on tehty myös laulu). Tässä vain pari säkeistöä siitä + kerto:

Minä tulin sinua varten, jota jouluna paleltaa 
Minä synnyin talliin ja seimeen, voin sinua rakastaa
Minä tulin sinua varten, jolla ei ole ystävää
Minä tulin sinua varten, saatan sinua ymmärtää

Minä tulin sinua varten, jota ihmiset pettävät 
Minä tulin sinua varten, jonka toiset jo jättivät 
Minä tulin sinua varten, joka yössä nyyhkytät 
Minä tulin sinua varten, joka yksin sairastat 

Sillä sinä olet minulle rakas, olen tähtesi kärsinyt 
Sinä olet minulle rakas, ota minut vastaan nyt 
Sillä sinä olet minulle rakas, minä kannoin tuomion 
Sinä olet minulle rakas, ovi taivaan auki on 

Sinulle, jota jouluna paleltaa, sinulle, joka nautit jouluidyllistä täysin siemauksin, ja kaikille toivon

Joulun valoa ja lämpöä sydämeesi!