Näytetään tekstit, joissa on tunniste Zelleke Kefelew. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Zelleke Kefelew. Näytä kaikki tekstit

lauantai 3. joulukuuta 2022

Kefelew Zelleke: Etiopian ilo


Suomennos ja johdantojen toimitus Maija Priess 

Etiopialaissyntyinen, sittemmin saksalaistunut teologian tohtori Kefelew Zelleke (1933-1998) jakaa tässä kirjassa meille eurooppalaisille Etiopian ikivanhan ortodoksisen kirkon rikasta rukous- ja mietiskelyperinnettä. Tuo perinne tuli hänelle tutuksi jo lapsena Etiopiassa. Kun Zelleke myöhemmin Saksassa tutustui asialliseen ja vähän tunteita osoittavaan evankeliseen kirkkoon (jonka pappina hän toimi), syntyi ajatus kääntää saksaksi näitä Etiopian ortodoksisen kirkon rukouksia. 

Kirjan upean värikkäästä kuvituksesta vastaa etiopialaissyntyinen taiteilija Abel Gebre

Mukana on rukouksia Etiopian ortodoksisen kirkon liturgioista, kirkon suuresta rukouskirjasta ja kirkon suuresta paastohartauksien kirjasta. Lisäksi on muutamia kansanrukouksia ja hengellistä runoutta, joka tunnetaan nimellä Qine

Rukoukset ovat kirjassa aihepiireittäin. Niissä pohditaan muun muassa kolmiyhteistä Jumalaa, Jumalaa Luojana, Jeesuksen pelastustyötä ja hänen tulemistaan ihmiseksi. Luonnollisesti kun ortodokseista on kysymys, mukana on myös Marialle omistettuja rukouksia. Aivan kirjan lopussa on vielä hiukan pyyntörukouksia. 

Kokonaisuutena tästä teoksesta jäi mieleen se, miten paljon näissä rukouksissa suuntaudutaan kohti Jumalaa. Vähän on pyyntöjä, paljon sen sijaan kiitosta ja ylistystä, Jumalan hyvyyden, suuruuden ja muiden ominaisuuksien kuvailemista, hänen olemuksensa ja tekojensa ihastelemista. Tämä oli oikeastaan hyvin virkistävää ainakin itselleni; sen verran olen kyllästynyt omaan minäkeskeiseen rukouselämääni, jossa lähestyn Jumalaa kuin kerjäläinen ja pyöritän samoja pyyntöjä vuodesta toiseen. Minua on alkanut kiinnostaa ajatus tyytyä siihen, mitä minulla jo on, ja suunnata katsettani omien tarpeitteni sijasta Jumalaan, hänen armoonsa ja rakkauteensa. Tällainen saattaa tervehdyttää uskonelämää kummasti. En enää minä, vaan Kristus minussa.  

Siksi tämä kirjakin oli hieno lukuelämys, koska tässä ei todellakaan pyöritty oman navan ympärillä. 

Tässä ote eräästä sellaisesta rukouksesta, jossa vain julistetaan Jumalan hyvyyttä: 

Herra Jumalamme, 
sinä olet ikuinen ja suuri, 
sinun kirkkautesi on ihmeellinen. 
Sinä olet armollinen 
ja olet liitossa niiden kanssa, 
jotka rakastavat sinua sydämestään. 

Sinä olet lahjoittanut meille 
pelastuksen synneistämme 
Poikasi Jeesuksen Kristuksen, 
meidän Herramme tähden. 

Sinä olet elämä meille kaikille. 
Sinä autat niitä, jotka pakenevat luoksesi. 
Sinä olet toivo niille, jotka huutavat sinua. 

Maria-rukouksissa tällaisen ei-ortodoksin huomio kiinnittyy siihen, miten myös Marian ihmeellisyyttä ylistetään monisanaisesti ja kaunopuheisesti. Jopa häntä pidetään erään rukouksen sanoin täydellisenä; toinen rukous taas toteaa: Sinä synnytit meille uhrikaritsan, sillä sinä itsekin olet syytön kuin lammas. 

Pyyntörukouksissa kiinnostavaa oli nähdä, millaisia ovat Etiopian ortodoksisen kirkon liturgiaan kuuluvat esirukoukset. Niitä oli mukana kaksi. Kuten meillä, myös siellä rukoillaan esimerkiksi seurakunnan, sen paimenten ja esivallan puolesta. Toisaalta rukoillaan esimerkiksi leskien, janoisten, nälkäisten, vankien ja sotavankien puolesta. Pyydetään sadetta sinne, missä sitä tarvitaan; pyydetään, että Jumala täyttäisi joet ääriään myöten. 

Kirja on saanut nimensä hengellistä Qine-runoutta edustavasta runosta, joka alkaa näin: 

Sen jälkeen kun kuolema oli tullut Eevan osaksi, 
syntyi maailman Vapahtaja 
ja vuodatti verensä ostaakseen kansansa vapaaksi. 

Niin meidän äitimme Etiopian ilo tuli suureksi... 

Kirjan alussa esitellään lyhyesti Etiopian kristillisyyden historiaa ja nykytilannetta (nykytilanne toki tarkoittaa 1990-lukua). Etiopialainen kirkkohistoria juontaa juurensa jo 300-luvulle, jolloin Etiopian ortodoksinen kirkko on perustettu. Islamin tulon myötä etiopialaiset kristityt joutuivat eroon muusta kristikunnasta moniksi vuosisadoiksi; vain yhteys Jerusalemiin ja Aleksandriaan säilyi. Ilmeisesti tästä syystä Etiopiaan syntyi ajan mittaan omaperäinen, selvästi etiopialainen kristillisyys. 

Etiopian ilo on hieno lukuelämys sekä hengellisesti että visuaalisesti. Jaan alle hiukan Abel Gebren taidokasta kuvitusta. 

Suomen Lähetysseura 1999 
128 sivua 
Saksankielinen alkuteos: Die Freude Äthiopiens 1993 
Kuvitus ja ulkoasu: Abel Gebre