Suomentanut Kari Klemelä
Murha aluevesillä on slovenialaisen Maja Novakin dekkari, jonka tapahtumapaikkana on Kroatian Dubrovnik Jugoslaviassa elokuussa 1988. Dubrovnikissa on kansainvälinen rikoskirjailijoiden kokous, ja amerikkalaisen John Fitzpatrickin vaimo on palkannut James Watson -nimisen asianajajan pitämään Fitzpatrickia silmällä kokouksen ajan. Watson osallistuu kokoukseen muka sosiologina, joka pitää esitelmänkin aiheesta "Ruraaliympäristön ainesten esiintyminen amerikkalaisen nykykirjallisuuden ns. triviaaligenressä". Esitelmä on kirjoitettu hänelle valmiiksi, ei tarvitse kuin mennä paikalle ja eläytyä rooliinsa.
Perillä Watson ystävystyy slovenialaisten ystävysten Mikin (Mihaelan) ja Patricijan kanssa. Miki on valmistunut työttömäksi oikeustieteellisestä tiedekunnasta, ja Patricija, joka ei myöskään ole saanut oman alansa töitä, työskentelee matkaoppaana, mitä kautta hän tulee tutuksi kirjailijakokouksen osallistujille.
Kirjailijat sekä muutama Patricijan kutsuvieras pääsevät mukaan myös meriretkelle Dubrovnikin edustalle. Mutta se päättyy huonosti: vene uppoaa, ja vaikka kaikki näyttävät pelastuvan onnettomuudesta, lopulta käy ilmi, että John Fitzpatrick on kuollut. Eikä vain kuollut, vaan murhattu. Tekijän on pakko olla joku veneessä mukana olleista.
Nyt Miki pääsee leikkimään salapoliisia oikein antaumuksella, ja kokousvieraat alkavat hänen johdollaan selvittää tapausta keskenään. Jugoslavian poliisi ei paljon ehdi siihen sekaantua, kun Miki ja kirjailijat ovat itse niin neuvokkaita. Ja dekkarikirjailijoita kun ovat, heiltä eivät ideat ja teoriat lopu tällä rintamalla.
Lähempi tutkimus osoittaa, että kirjailijakokouksessa on mukana hyvin monenkirjavaa porukkaa. Yhdellä ja toisella voisi olla motiivi ryhtyä murhaajaksi. Novak tekee parhaansa harhauttaakseen lukijaa, mutta itse arvasin tekijän jo aika varhaisessa vaiheessa. Merkit viittasivat häneen minusta kovin selvästi. Tästä olin pettynyt, koska minä ainakin haluan tulla yllätetyksi dekkarin äärellä. Joku muu kirjabloggaaja sanoi kyllä muistaakseni kerran, että hyvä dekkari on sellainen, jossa tekijän arvaa. No, makuja on monia.
Yllätyksiäkin oli kuitenkin pari: teon motiivi ja se, mitä aivan lopuksi tapahtui.
Maja Novak kirjoittaa humoristiseen sävyyn. Myös dekkarikirjailijan työ tulee vastaan monella tavalla, kun kyseisen ammatin harjoittajat ovat tässä kirjassa koolla. Esimerkiksi meriretkellä joudutaan toteamaan näin:
Vellovan meren näkeminen sai useimmat katumaan lähtöään ja päättämään, että vastaisuudessa he uhmaisivat vaaroja ainoastaan omissa romaaneissaan.
Kirja ei välttämättä ollut ihan minun tyyliseni, mutta paikallisväristä tulee paljon plussaa. Oli kiinnostavaa lukea Jugoslaviaan sijoittuva dekkari. Jugoslavian systeemiä kirjailija piikittelee esimerkiksi näin:
"Onko poliisi saanut jo noin paljon selville?" Watson kysyi hämmästyneenä.
"Jugoslavian poliisi", Frommelt lisäsi halveksuvasti.
"Ei meidän poliisissamme ole mitään vikaa", Fiona puuttui ärtyneenä keskusteluun. "Se on jopa erittäin tehokas."
Hänen sanansa aiheuttivat vaivautuneen hiljaisuuden.
Pamppuja. Kahleita. Käsirautoja. Sellejä kooltaan kaksi kertaa kaksi metriä. Suoraan silmiin suunnattuja voimakkaita valonheittimiä. Siellä täällä jopa jonkinlaisia hehkuvia rautoja. Kaikkea tällaista välähti kirjailijoiden kiihtyneessä mielikuvituksessa Fionan mainitessa sanan tehokas.
Kirja on ilmestynyt sloveenin kielellä vuonna 1993 eli aika pian Jugoslavian hajoamisen ja Slovenian itsenäistymisen jälkeen. Silloin Jugoslaviaa on voinut jo kritisoida.
Ajattelin, ettei slovenialaista kirjallisuutta varmaan ole suomennettu kovin paljon, mutta kun googletin tätä kirjaa, löysin vuonna 2015 tehdyn listan, jossa on yllättävän monta teosta. Jos joku on kiinnostunut, lista löytyy klikkaamalla tästä. Siinä lukuvinkkejä kaltaisilleni maabongailijoille! Noihin kirjoihin voisikin joskus tutustua.
WSOY 1999
252 sivua
Alkuteos: Izza kongresa ali umor v teritorialnih vodah 1993
Sarja-asu: Mika Tuominen
Kannen kuva: Sami Kortemäki
Kirjasta muualla:
