Tahmima Anam: Kulta-aika

 Suomentanut Heikki Salojärvi 

Kun bloggasin Kristiina Bruunin kirjasta Kaikki mikä on sinun, minulle suositeltiin tätä bangladeshilaisen Tahmima Anamin romaania. Takakannen mukaan Khaled Hosseinin suurenmoisen romaanin Tuhat loistavaa aurinkoa ystävät voivat iloita myös Anamin teoksesta. No, Tuhat loistavaa aurinkoa on yksi lempiromaaneistani, ja kyllä tosiaan ihastuin myös Kulta-aikaan - en ihan yhtä paljon, mutta kuitenkin.  

Kulta-aika kertoo vuodesta 1971, jolloin käytiin Bangladeshin itsenäisyyssota. Sitä ennen se oli ollut Itä-Pakistan eli kuului Pakistaniin, vaikka Itä- ja Länsi-Pakistan sijaitsivat Intian eri puolilla. 

Kirjan tapahtumapaikkana on Dhaka, ja päähenkilö on nuorena leskeksi jäänyt Rehana, jolla on kaksi lasta, Sohail ja Maya. Leskeksi jäätyään Rehana joutui antamaan lapset miesvainajan veljelle, joka vei heidät kauas Lahoreen. Vaikka äidin ero lapsistaan ei kestänytkään monta vuotta, se jätti häneen pysyvän haavan. Kun lapset palasivat kotiin, Rehana järjesti sen jälkeen joka vuosi heille kotiinpaluujuhlan. 

Tällaisen iloisen juhlan merkeissä ollaan taas, kymmenen vuotta lasten paluun jälkeen, kun sota puhkeaa. Bangladesh haluaa itsenäistyä, mutta kukapa haluaisi sotaa - ei ainakaan kukaan äiti. Rehanaa ei ilahduta, että Sohail ja Maya haluavat molemmat omalla tavallaan osallistua sotaan. Lopulta hän itsekin joutuu tahtomattaan sekaantumaan sotaan aika paljonkin. 

Sohail näytti olevan todella pahoillaan. "Minun täytyy lähteä." 

  "Lähteä? Minne? Minne sinä lähdet?" 

  "Olemme kuulleet, että rajan takana on vastarintatoimintaa. Kaikki bengalilaiset rykmentit ovat nousseet kapinaan. Etkö ole kuullut Ziasta?" 

  "Se on sotilaiden asia. Mitä se sinulle kuuluu?" 

  "He tarvitsevat vapaaehtoisia. Aref ja Joy lähtevät myös." 

  "Minä luulin sinua pasifistiksi." Rehana takertui sanaan. Pasifisti. Ihminen, joka ei ryntää suin päin sotaan. Ihminen, joka pysyttelee syrjässä eikä särje äitinsä sydäntä. 

Kirja kuvaa kauniisti henkilöidensä, varsinkin Rehanan, tunteita ja ihmissuhteita sekä aivan tavallista arkea siellä sodan keskellä. Tapahtuu myös järkyttäviä asioita, ja lukija voikin vain jännittää, kenelle tässä lopulta käy hyvin ja kenelle huonosti. Kaiken jälkeen päällimmäiseksi jää kuitenkin hyvä mieli, valo ja toivo. Bangladesh saa itsenäisyytensä ja äidinrakkaus osoittautuu suuremmaksi kuin mikään muu. 

Basam Books Oy 2010 

320 sivua 

Alkuteos A Golden Age 2007 

Kansi John Gray / Gray318 

Kirjasta ovat bloganneet myös 

Kartanon kruunaamaton lukija 

Reader, why did I marry him? 

Kirjanurkkaus 

Kirjoihin kadonnut 

Kartanon kruunaamaton lukija -blogista kävi ilmi, että Kulta-aika on Bengal-trilogian ensimmäinen osa. Silloin kun Elegia kirjoitti bloggaustaan kuusi vuotta sitten, olemassa oli vain toinen osa, The Good Muslim. Miten lienee nykyään, en tiedä, mutta suomennettuna ei taida edelleenkään olla kuin Kulta-aika. Sen toisen osan voisin kyllä mielelläni lukea englanniksikin. Kuulemma se kertoo kai enemmän Rehanan lapsista kuin Rehanasta, mikä onkin ihan tervetullutta vaihtelua tämän ylitsepursuavan äidinrakkauspläjäyksen jälkeen, hahaha. 

Ja nyt minäkin sain kirjoitettua ensimmäisen postaukseni uudistetulla Bloggerilla. Huh huh, onhan tässä ihmettelemistä, mutta ehkä se tästä lähtee...