Kristiina Bruun: Kaikki mikä on sinun

Kaikki mikä on sinun on Kristiina Bruunin esikoisromaani vuodelta 2015. Luin netistä, että siihen olisi tulossa jatko-osiakin, mikä olisikin hieno juttu, sillä tämä kirja oli houkuttavaa ja koukuttavaa luettavaa. Aluksi minulla oli kyllä hiukan käynnistysvaikeuksia, mutta mitä pitemmälle luin, sitä enemmän ihastuin tähän värikkääseen tarinaan.

Tarinaa kerrotaan kolmen eri henkilön näkökulmasta. Yksi heistä - ja selvästi keskeisin - on suomalainen Anna, joka lähtee Teksasiin opiskelemaan ja rakastuu siellä Taufiqiin, bangladeshilaisen kansanedustajan poikaan. Haaveissa Annalla on ollut saada amerikkalainen mies ja jäädä Amerikkaan, mutta elämä yllättää.

Toiset kaksi päähenkilöä ovatkin sitten bangaladeshilaisia. On autonkuljettaja Delwar, joka on menettänyt isänsä ja joutunut perheensä elättäjäksi. Hän haluaa saada kunnollisen toimeentulon ja aikanaan myös vaimon. Delwar onkin iloinen saadessaan hyvän työn rikkaan perheen autonkuljettajana. Kolmas henkilö on yläluokkainen Taslima, Taufiqin sukulainen, jonka mies on pettänyt häntä jo vuosikaudet, ja he asuvat erillään. Taslimakin kaipaa kuitenkin rakkautta ja toivoo tyttärelleen parempaa elämää.

Anna, Taslima ja Delwar kohtaavat kaikki toisensa, kun Anna ja Taufiq menevät naimisiin. Anna on lupautunut muuttamaan miehensä kanssa vuodeksi Bangladeshiin. On kiinnostavaa lukea kahden niin erilaisen kulttuurin kohtaamisesta. Siitä miten Anna kokee Bangladeshin, samoin siitä, mitä bangladeshilaiset ajattelevat tuosta oudosta ulkomaalaisesta. Hän on niin kalpea ja väritön ja käyttää vielä värittömiä vaatteitakin. Säälittävää. Ja miten laiha hän on, häntä pitäisi saada hiukan pyöristymään.

Bangladeshissa Anna pääsee kokemaan omat häänsä, joissa on vaatimattomat viisituhatta vierasta. Hän tutustuu maailmaan, jossa naiset ja miehet ovat kovin erillään, ja jossa muut huolestuvat, jos hän lähtee yksin kadulle kävelemään. Bangladeshilainen kulttuuri on yhteisöllinen; yksityisyydestä ja omasta rauhasta on turha haaveilla. Ja ihmisiähän yli satamiljoonaisessa maassa riittää. Yhteisöllisyys näkyy siinäkin, että Taufiqille perhe ei ole Annan haaveilema ydinperhe, vaan koko hänen lapsuudenperheensä ja sukunsa.

Oli nautinnollista sukeltaa tuohon niin erilaiseen kulttuuriin, olla mukana Eid-juhlissa, naisten kauneussalonkikäynneillä ja vaateostoksilla. Räätälillä naisille teetetään mittatilaustyönä sareja ja salwar kamizeja. Myös ruokapöytään ja chaita juomaan lukija pääsee tämän kirjan myötä. Ruuasta kiinnostuneita ilahduttavat sinne tänne ripotellut bangladeshilaiset ruokaohjeet, ja kun Taslimalle tehdään karvanpoisto, sen jälkeen kirjasta löytyy myös karvanpoistovahan resepti.

Annan sopeutumisen seuraaminen on kiinnostavaa, ja toisaalta Tasliman ja Delwarin tarinat antavat kirjaan syvyyttä: niiden kautta näkee Bangladeshia sekä köyhemmän että rikkaamman ihmisen silmin. Tasliman ja Delwarin silmin katsellaan myös Annan räpiköimistä tuossa hänelle niin oudossa ja uudessa kulttuurissa. Sopeutuuko Anna lopulta?

Jommankumman oli uhrauduttava heidän vuokseen, Taufiq oli jo sitoutunut isäänsä, maahansa, tiesi paikkansa. Mikä oli hänen paikkansa? Heidän lopullinen paikkansa? Halusiko hän nyt menettää Taufiqin maalleen vai ottaa maan kaupan päälle. Halusiko hän itsekeskeisen vai perhekeskeisen elämän? Oliko niin vaikea seurata? Luopua? 

Kaikki mikä on sinun tarjosi kerrassaan hurmaavan nojatuolimatkan Bangladeshiin. Koska eräs sukulaiseni seurustelee bangladeshilaisen miehen kanssa, oli erityisen kiinnostavaa tutustua tuohon maahan, josta en ole tiennyt paljoakaan.

Kristiina Bruun on oikealta nimeltään Mirka Rahman, ja hän on itse opiskellut Amerikassa, tavannut siellä bangladeshilaisen miehensä ja muuttanut Bangladeshiin. Myöhemmin he muuttivat Suomeen. Bangladeshissa asuneena hän tietää mistä kirjoittaa, ja se näkyy. Kaikki mikä on sinun on hieno teos, joten toivottavasti sitä luvattua jatkoakin on tulossa jossain vaiheessa.

Kirjailijan haastattelun voi lukea klikkaamalla tästä (Sydän-Hämeen Lehden juttu).

Schildts & Söderströms 2015 
296 sivua 
Kannen suunnittelu ja kuvitus Satu Kontinen / Satukala 

Kirjasta muualla:

Kirjavinkit
Kirjakko ruispellossa
Hemulin kirjahylly
Ullan luetut kirjat
Mari A:n kirjablogi

Näistä toisten postauksista huomasi taas, miten eri tavalla eri ihmiset kokevat. Itse en kokenut, että Anna olisi jäänyt etäiseksi tai ettei hänen arkeaan Bangladeshissa olisi kuvattu tai että hän olisi sopeutunut helposti uuteen elämäänsä Bangladeshissa (minusta hänellä oli sopeutumisvaikeuksia ihan tarpeeksi). Varsinkin Delwar jäi kyllä minustakin sivuhenkilöksi, vaikka tarinaa kerrotaan välillä hänenkin näkökulmastaan. Itselläni oli tosiaan alussa hiukan vaikeuksia päästä tähän kirjaan sisälle, mutta sitten kun pääsin, se oli menoa.

Mutta lue kirja itse, niin löydät oman näkökulmasi tähän tarinaan!