Eeva Takala - Petri Takala: Taivaan mittainen valonkaari

Taivaan mittainen valonkaari sisältää Eeva Takalan kristillisiä runoja ja Petri Takalan upeita luontokuvia. Jälkimmäisistä jo kansi antaakin esimakua. Kannen kuva veteen heijastuvine syksyisine puineen on kuin akvarelli.

Tällaista kirjaa on ilo lukea silloin, kun ei jaksa keskittyä mihinkään pitkiin teksteihin. Eeva Takalan runot ovatkin melko lyhyitä, ja kuitenkin kaikessa lyhyydessään niissä saattaa olla suuri sisältö, kuten vaikka tässä:

Galaksien taakse 
Sinua huudan 
sylissäsi. 

Muutamalla sanalla huikaiseva ajatus siitä, miten me huudamme Jumalaa jonnekin kauas, ja kuitenkin olemme kaiken aikaa hänen sylissään.

Takalan runot ovat sellaisia, ettei niistä oikein voi irrottaa mitään jakaakseen vain osan, joten on jaettava muutama kokonainen runo, kuten tuo äskeinenkin oli.

Tämä runo sopii syksyn lähestyessä:

Joka ikinen kevät 
ovat orvokit nousseet maasta. 

Sytytä syksyyn 
odotuksen lamput. 

Tässä lohdullinen ajatus väsyneelle:

Jumala, 
sinä kestät 
ihmisen painon: 
tonneittain uupumusta. 

Nukun hetken 
sikeästi 
riippumatossasi. 

Runoissa käsitellään elämää, jumalasuhdetta ja ihmissuhteita. Niissä on armollisuutta ja levollista luottamusta. On myös herkkää luonnon kauneutta. Luontoa pääsee ihailemaan aivan konkreettisestikin Petri Takalan valokuvissa, joissa on muun muassa värikästä ruskaa ja auringonpaisteessa kimaltelevaa merta - sekä paljon muuta: kukkia, viljaa, koivunrunkoja.

Kaunis, herkkä ja puhutteleva teos sekä runojen että kuvien osalta. Paljon itseäni puhutelleita runoja jäi tästä pois, koska kaikkea ei voi jakaa, mutta siksipä kannattaakin tutustua tähän kirjaan ihan itse, jos runot jäivät kiinnostamaan.

SLEY-Kirjat Oy 1999 
92 sivua 
Teksti Eeva Takala 
Valokuvat Petri Takala 
Taitto ja ulkoasu Minna Valtonen