Koska tänä talvena talvesta on päässyt nauttimaan vain satunnaisesti eli aivan liian vähän, halusin fiilistellä edes lukemalla tällaisen ihanan talvikirjan. Aluksi minua kyllä alkoi melkein masentaa, kun ajattelin, että haluaisin kyllä kokeakin tämän kaiken enkä vain lukea siitä, mutta lopulta lukuelämys oli kuitenkin nautinnollinen.
Kirjassa muusikko Suvi Teräsniska kertoo omista talvinautinnoistaan ja erityisesti pohjoisen talvesta, Oulun ja Kolarin kasvatti kun on. Olikin kiva lukea talven vietosta Lapissa. Kirja on myös värikäs kuvateos, jonka upeat valokuvat on ottanut Mikko Harma, ja on joukossa hiukan kuvia myös Suvi Teräsniskan kotialbumeista. Teksti on Inka Nousiaisen käsialaa.
Jo niiden toinen toistaan tunnelmallisempien valokuvien kautta pääsi todella fiiliksiin. Suvin talvitunnelmista oli myös mukava lukea. Hän kertoo muun muassa jouluvalmisteluista, joulunvietosta, uudesta vuodesta, hiihtämisestä, vällyihin käpertymisestä kotosalla, flunssan potemisesta, pilkkimisestä, moottorikelkkailusta, saunomisesta ja lopulta hiukan myös kevään tulosta, pääsiäisestä ja jäiden lähdöstä.
Vällyihin kääriydyn mielelläni kotonakin, ja kuuntelen siellä sohvannurkassa sitten jotain hyvää musiikkia. Minulla on rauhoittumista varten oma soittolista, sen nimi on Fiilis. Listalla on hidastempoista tunnelmointia, vähän kuin hyggeilyä musiikin muodossa.
Vielä kun on tulet kakluunissa, on kaikki kohdallaan. Ilman tulisijaa kodin ilmapiiristä puuttuisi jotain oleellista. Elävän tulen ääressä on samalla tavalla rauhoittavaa kuin virtaavan veden. Se palamisen ääni ja puiden rapsahtelu.
Mukana on myös ruoka- ja leivontaohjeita, kuten Ärjylän mummun rieskaresepti, lohtulappapuuro ja talvipäivän paakelsit. Suvin laskiaispullassa täytteenä on arvatenkin lakkahilloa. Oih, kylläpä alkoi tehdä mieli maistaa sellaisia laskiaispullia!
On myös muutamia askartelu- ja käsityöohjeita: ainakin lumihiutaleen askarteluun sekä kettukaulahuivin ja vauvan myssyn tekemiseen kirja tarjoaa ohjeet. Lisäksi Suvi antaa neuvoja suksien voiteluun, halkopinon ja sytykeruusujen tekemiseen ja kuivalihan ripustamiseen.
Mukavia ovat Suvin muistot yhdessä isovanhempien ja muiden sukulaisten kanssa vietetyistä hetkistä. Erityisesti Suvi muistelee mummoaan, joka menehtyi äkillisesti kesken tämän kirjan tekemisen. Kirjan suksenvoiteluohje on juuri tämän mummon perintöä.
On myös humoristisia muistoja, kuten se kun Suvi ensimmäisen joululevynsä kansilehtisessä kertoi pitävänsä Geisha-suklaasta ja sai sinä jouluna lahjaksi kahdeksan kiloa Geishaa! Tai kun Suvilla oli keikka Ylläksellä, ja hän päätti käydä sitä ennen hiihtolenkillä: lenkki venähti 27 kilometrin pituiseksi, minkä päälle puolentoista tunnin keikka väsytti väsyttikin jo kummasti.
Parhaimmillaan tällainen kirja toimisi mielen piristyksenä marraskuun pimeydessä, muistuttamassa lähestyvän talven iloista. Tai sitten joulun alla tai tammi-helmikuussa. Nyt, melkein maaliskuussa, ja kun talvea ei muutenkaan ole juuri ollut, talvifiilistely tuntui vähän keinotekoiselta, mutta ihana kirja Suvin talvi oli näinkin luettuna! Toivottavasti ensi talvena on taas oikea talvi.
Otava 2017
144 sivua
Kuvat: Mikko Harma
Graafinen suunnittelu: Päivi Puustinen
Kirjasta on blogannut myös Kirjakaapin avain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti