Tittamari Marttisen Perhosvaikutuksen lukeminen on todellista nautiskelua. Se on Pienten rakkauksien kirja - elämän pienten ja suurten ilojen ylistys. Siinä on viitisenkymmentä lyhyttä lukua, joissa Marttinen pohtii elämän kauneutta, hyviä hetkiä, arkea ja juhlaa.
Perhosvaikutus on myös kirja muutoksesta. Voiko perhosen siipien heilahdus Brasiliassa aiheuttaa tornadon Texasissa? Takakannen sanoin:
Suuret muutokset alkavat joskus pienistä arkisista hetkistä. Hetkistä, jolloin kaikki tuntuu jatkuvan kuten ennenkin mutta jolloin jokin kuitenkin liikahtaa. Mitä jos elämä huomaamatta vie meitä juuri sinne minne pitääkin?
Tällainen perhosvaikutus johti pitkään Helsingissä asuneen Tittamari Marttisen muuttamaan Rovaniemelle. Hän pohtiikin kirjassaan muun muassa rohkeutta lähteä kohti uutta.
Muuten Perhosvaikutus käsittelee elämää monesta eri näkökulmasta. Marttinen kirjoittaa sekä Helsingin että Lapin hyvistä puolista, kaupunkielämän nautinnoista, luonnon rauhasta, matkoistaan monissa Euroopan maissa (ja vilahtaa siellä jossain myös Tokio), nojatuolimatkoista elokuvien ja kirjojen kautta, ihmissuhteista, kuorolaulun ja neulomisen ihanuudesta, ruuasta ja monenlaisista pienistä hetkistä elämässä.
Niitä pieniä hetkiä Marttinen osaa kuvata kiehtovasti. Hän onnistuu loihtimaan pieniin arkisiinkin hetkiin päivien kimallusta, puhumattakaan sitten hänen ihanista matkakuvauksistaan, vaikkapa Pariisin tai Barcelonan kuvauksista. Olin ihan myyty. Toisaalta nautin Marttisen kirjassa erityisesti noista Euroopan kaupunkien tunnelmista, toisaalta Lapin kuvauksesta.
Tässä maistiaiset Barcelonasta:
En nähnyt sinusta vielä mitään, Barcelona, ja näin jo kaiken, ja se näky pakottaa palaamaan luoksesi taas, harharetkien jälkeen takaisin syliisi, kapeiden kujien ja tummuneiden seinien turviin. Koristeelliset parvekkeet, sateesta kiiltävät kadut. Tunnustan rakkauteni kaupungille, jota en vielä tunne, en ehkä tunne koskaan, vaikka olen katsonut kaikki siitä tehdyt elokuvat ja saanut taskuuni lappusen, jossa on osoite, suomalaismiehen vuokraama asunto, kaupungin parhaalla paikalla, parveke ihmismeren yläpuolella, taivaan alla.
Lappiin liittyen Marttinen kirjoittaa muun muassa luonnon hiljaisuudesta, revontulista, kiirunoista, rovaniemeläisestä kulttuurielämästä ja maailmalta tulevista turisteista, joille kaikki meille niin arkisetkin asiat ovat eksoottisia ja ihmeellisiä.
Perhosvaikutus sisältää niin paljon ja monenlaista, ettei sitä kaikkea pysty tässä kertomaan. Kirjan ajatukset voi ehkä kiteyttää seuraava ote luvusta Ystävä puhuu radiossa. Siinä Marttinen on kuunnellut radiossa puhunutta kirjailijaa, ja ilmeisesti myös nämä ajatukset ovat kyseisen kirjailijan suusta:
Kaikki syntyy unelmasta ja kaikki palaa unelmaan. Sen tähden elämän pienet sattumukset ovat niin tärkeitä. Ja kohtaamiset. Me olemme toistemme unelmia. Kauneutta on kaikkialla, sulje korvasi kyynikoiden puheelta, sillä kauneutta on.
Se on minusta hienosti sanottu.
Sitä kauneutta on paljon myös tässä Tittamari Marttisen kirjassa. Perhosvaikutus on odottanut hyllyssäni varmaan melkein ilmestymisestään asti, ja onneksi sain sen nyt vihdoin luettua. Se oli antoisa lukuelämys, josta tuli hyvälle mielelle.
Aikaisemmin olen blogannut Marttisen kirjasta Nainen joka söi napoleonin - Arjen ilojen ylistys.
Kirjapaja 2017
208 sivua
Kansi: Tuija Kuusela, Stiili
Kirjasta muualla:
Kirjoituksia (Marja-Riitta Vainikkala)
Joukon Taideblogi
Mari A:n kirjablogi
Kuulostaa ihastuttavalta teokselta.
VastaaPoistaIhastuttava on kyllä oikea sana kuvaamaan tätä kirjaa ❤
PoistaTeos vaikuttaa viehkolta ja viisaalta, ja postauksesi on kuin perhosen siiven kevyt hipaisu poskella:)
VastaaPoistaKyllä vaan: ne pienet sattumukset ja satunnaiset kohtaamiset! Matkoilla, kuten nyt päättyneelläkin nautin suuresti aina siitä, kun jonkun tuikituntemattoman kanssa elämänviivat sattumalta/tarkoituksella? risteävät ja rupattelemme niitä näitä/syvällisiä, ja sitten yhtä lämmintä muistoa rikkaampana eroamme...
Viehättävä teos tämä onkin. Ja elämän rikkautta ovat pienet ja suuret kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa.
Poista