Jorma Kalajoki: Armollisesti keskeneräinen

Jorma Kalajoen uusin kirja, viime vuonna ilmestynyt Armollisesti keskeneräinen, on nimensä veroista luettavaa. Se avaa armollisia näköaloja kristittynä - heikkona ja vajavaisena ihmisenä - elämiseen tässä maailmassa. On lupa olla keskeneräinen, ei tarvitse olla valmis eikä täydellinen. Ei myöskään tarvitse yrittää olla mikään ylihengellinen superuskovainen, vaan saa elää ihan jalat maassa tavallisena ihmisenä ja nauttia Luojan luomasta maailmasta.

Jorma Kalajoen julistusta voisikin kuvata vaikka laulun sanoin: "Jalat pidän mullassa maailman, katseellani taivasta tavoitan. Tiedän minne matkaani tehdä saan. Olen kansalainen kahden maan."

Kirja on jaettu neljään osaan: Aika, Sukupuoli, Syyllisyys ja Kuolema. Nämä ovat elämän suuria kysymyksiä, jotka ihmisen on hyvä itselleen selvittää. Sisällysluettelossa kaiken tämän yllä on sanat: "Jumala rakastaa ihmistä enemmän kuin hänen tekojaan." 

Aika-osiossa käsitellään muun muassa sitä, että itsestään saa ja täytyy pitää huolta. Kannustetaan nyt-hetkessä elämiseen ja omaksi itsekseen kasvamiseen. Me olemme kaikki erilaisiksi persoonallisuuksiksi luotuja, ja saamme astua rohkeasti omiin sandaaleihimme, tulla itsemme kokoisiksi. Kaiken tämän saa tehdä iloiten elämän lahjoista. Ei tarvitse hautautua elämänkielteisyyteen ja ahtaaseen uskoon.

"Hellenistisen ihmiskuvan vaikutukset näkyvät nykyäänkin monella eri tavalla. Ehkä olet tavannut kristittyjä, jotka julistavat sanoilla uskon iloa, mutta olemus, otsa syvissä rypyissä, henkii elämänkielteisyyttä. Melkein kaikesta varoitetaan: hyvästä ruoasta, juomasta, romaaneista, elokuvista, tanssista, urheilukilpailuista ja tietysti seksin iloisesta nauttimisesta puolison kanssa. Onko ihme, jos ei sellainen kristillisyys houkuttele elämänhaluista työkaveria tai naapuria?

--- Miten edellä kuvaamaani uskon tulkintaan on päädytty? Käsittämällä väärin oikeat vakavat synnistä varoittamiset ja luulemalla, että Jumala on kyttä, jonka päätehtävänä on napata ihminen kiinni elämästä nauttimisesta."

Synti on kuitenkin syntiä, mutta niin on armokin armoa. Ne asiat ovat selviä tässä kirjassa.

Vapauttavaa on Kalajoen opetus esimerkiksi erilaisista persoonallisuuksista. Varsinkin se, että jos joku on luonteeltaan depressiivinen ja toinen on luonteeltaan valoisa, se tietysti vaikuttaa heidän uskoonsakin. Kumpikin on uskossakin oman luonteensa mukaan. Silti se mollikristitty ei ole yhtään huonompi, eikä duurikristitty ole yhtään parempi kuin toinen. Ne ovat vain heidän luonteitaan.

"Jos siis vaikkapa koleerinen agnostikko, tahtotyyppi, löytää Jeesuksen, millainen uskova hänestä tulee? Melankolinen ja tunneherkkä? Ei, vaan koleerinen uskova. Entä jos depressiiviselle mietiskelijälle avautuu Jumalan armo? Tuleeko hänestä puhelias ilopilleri? Ei, hiljaista iloa hän kyllä saattaa itselleen saada. On kysymys psyykestä ja perusluonteesta, joka ei uudestisyntymisessäkään muutu toiseksi."

Tämä on evankeliumia, jota moni uskovainen tarvitsee: että uskovaisenakin saan olla sellainen, joksi Jumala on itse minut luonut; minun ei tarvitse muuttua joksikin mikä ei ole minulle luontaista.

Kirja käsittelee muutenkin tunne-elämää monesta eri näkökulmasta: pelkoa ja arkuutta, liiallista kiltteyttä, vihaa, anteeksiantamista, surua, syyllisyyttä ja häpeää.

Sukupuoli-osiossa Jorma Kalajoki käsittelee seksuaalisuutta haluineen päivineen, avioliittoa, uskollisuutta, ihastuksia ja lankeemuksia. Syyllisyys-osio puhuu terveestä ja epäterveestä syyllisyydestä, häpeästä, jossa ihminen kokee olevansa itse jotenkin vääränlainen, näistä vapautumisesta ja Jumalan avarasta armosta. Isä ei heitä lastaan ulos, kuten eräänkin luvun nimi kuuluu!

Kirjan viimeinen osa, Kuolema, käsittelee kärsimystä yleisesti ja kuolemaa erikseen. Jumalan oikean ja vasemman käden työtä. Oman kuolevaisuuden kanssa sinuiksi tulemista ja elämän elämistä täysillä niin kauan kuin sitä annetaan.

Tässäpä aika vajavaisesti - keskeneräisesti! - yritin jotain kertoa tästä kirjasta. Jos armollinen keskeneräisyys kuulostaa joltain sellaiselta, jota sinäkin kaipaat omaan elämääsi, kannattaa lukea ihan itse tämä armollinen, vapauttava, rohkaiseva ja sielunhoidollinen teos. Sieltä löytyy paljon enemmänkin kuin tämä mitä tässä yritin tiivistetysti kertoa.

Päivä Oy 2018
207 sivua
Kansi: Jyri Taipale
Kannen kuva: iStock.com / Bakusova
Takakannen kuva: Marja Kalajoki

Kirjasta on blogannut myös Reijo Telaranta.

Jorma Kalajoen muita kirjoja ovat ainakin Fantastinen J.K., Ristiin rastiin - Kohti aikuista uskoa ja Johdatuksen maamerkkejä. Nämä kaikki olen joskus lukenut, mutta suunnittelen uudelleen lukemista jossain vaiheessa. Yhtä antoisia kirjoja nekin ovat kuin tämä viimeksi ilmestynyt.