tiistai 23. heinäkuuta 2019

Erkki Leminen & Toimi Hälvä: Vaeltajan matkassa

Lukaisin kerralla kaksi Erkki Lemisen runokirjaa. Tämä toinen, Vaeltajan matkassa, sisältää Toimi Hälvän luontokuvia ja Erkki Lemisen aikaisemmin julkaisemattomia tekstejä. Leminen oli kuollut joulukuussa 1992, ja Toimi Hälvä on kirjoittanut lyhyen esipuheensa syyskuussa 1993.

Kirja tahtoo viedä lukijan Lemiselle tuttuihin ja rakkaisiin maisemiin, joten siinä on Hälvän kuvia ainakin Lapin upeasta luonnosta.

Toimi Hälvä kuvaa Erkki Lemistä hienosti:

"Useimmiten hänen mietteensä olivat mollisointuisia, jopa surumielisiä. Ehkä juuri siksi hän tavoittaa kuulijansa. Hän kulkee rinnalla ja auttaa taakkojen alle uupuneita. Mutta joskus hänen ajatuksissaan pulpahtaa ilo. Se on kuin tunturipuro, joka kristallinkirkkaana hyppelehtii kivien lomassa. Syvin ilon lähde Ekin julistuksessa oli kuitenkin aina tietoisuus Jumalan, Isän ja Vapahtajan rakkaudesta."

Kauniisti ja osuvasti sanottu.

Hälvän kuvissa on huikeita otoksia Lapin tunturimaisemista, mutta myös lähikuvia pienistä yksityiskohdista, kuten lakoista (hilloista), harmaan hirsiseinän vieressä kasvavista luonnonkukista, tykkylumen peittämästä puusta ja maaruskasta. Tällainen kuvateos onkin hieno kunnianosoitus edesmenneelle julistajalle ja runoilijalle, jonka poismeno oli tuolloin vasta melko äskettäin tapahtunut. Olihan Lappi hänelle rakas.

Minustakin on kiva nähdä Lemisen runojen ohella myös valokuvia Lapista, koska Lappi on minullekin rakas ja läheinen.

Runoissakin näkyy myös tuo Lapin luonto, kuten seuraavassa:

"Tulipa hyvä olo
kun pääsin tunturiin.
Löytyi rinteeltä kaatunut kelo,
sen juurakkoon nojasin..."

On myös armontäyteisiä ja Kristus-keskeisiä runoja. Ei kukaan eikä mikään saa tulla väliin eikä estämään silloin, kun syntinen haluaa tulla Kristuksen luo. Armo, lämpö ja rakkaus sulattavat sielun, kun taas kylmässä ei pysty ryysyjään riisumaan, kirjoittaa Leminen.

Lohdullista on saada uskoa:

"Kun tänään lankesit,
on syntivelkasi
jo eilen maksettu.
On maksettu."

Ja vaikka sinulta olisi kadonnut ilo, rauha, rukous, rakkaus ja usko, "Ei se mitään! / Jäihän sinulle Jumalan armo, / se suurin kaikista. / Jäihän sinulle Kristus, / heikon puoltaja..."

Elämässä särkymisen ja väsymisen tunnot soivat joissain tämänkin kirjan teksteissä. Kristuksen armon ja rakkauden löydettyäänkin vaeltaja myös hapuilee, ikävöi ja huokailee matkallaan.

Lemisen lohdulliset ja armorikkaat tekstit sekä Hälvän kuviinsa taltioima luonnon kauneus tekevät tästä teoksesta hoitavan lukuelämyksen.

Karas-Sana Oy 1993
63 sivua
Kannen kuvat Toimi Hälvä
Suunnittelu Ritva Kaijasilta

2 kommenttia:

  1. Pidän Erkki Lemisen runoista ja olen myös aikoinaan kuunnellut hänen julistustaan Sanan Suvipäivillä joskus 80-luvulla. Puheista välittyi ihmisen keskeneräisyys ja Jumalan armo.
    Hälvän kuvat ovat aina upeita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä Lemisen runot ovat ihania! Itse en ole päässyt koskaan kuulemaan hänen puheitaan. Kylläkin juuri nyt minulla olisi lainassa kirjastosta CD-paketti, jossa on hänen puheitaan. En vain ole saanut kuunneltua, ainakaan vielä. Kuuntelin pari puhetta Eliina Heinoselta, ja kirjaston CD:issä on se vika, että osa niistä voi olla kunnossa ja osa on jo mennyt pilalle... Ihanaa olisi kyllä kuulla Lemisen puheitakin. Hälvän kuvat ovat tosiaan upeita.

      Poista