Anni Valtonen: Elämäni Kolumbia

Herään pikkutunneilla kukon lauluun. Naapuritalon patiolla, tämän miljoonakaupungin keskellä, on todellakin kukko. Se tepastelee ympäri pihaa ja kiekaisee tasaisin väliajoin. Nukahdan uudestaan, kunnes naapurin pihalta alkaa kuulua letkeä champeta. Sen biitti vie mielen Andien korkeuksista Karibian rannikolle. 
---
Etsimme oikean bussin Bogotán sunnuntaisessa raukeudessa ja väljyydessä. Bussin kyytiin nousee keskiluokkaisten matkaajien ohella trubaduureja, sokeita, rampoja, kansalaisia loputtomine tarinoineen ja käsissään kilisevine kolikkokippoineen. Kulkukauppiaita, jotka yrittävät myydä meille kaikkea mahdollista: avaimenperiä, yliviivaustusseja, kännykän kuoria, kyniä, keksejä. 

Siinä hiukan tunnelmia Kolumbian pääkaupungista Bogotásta. Eli pari otetta tämän kirjan alkupuolelta. Kolumbia oli Anni Valtosen toinen kotimaa kahden vuosikymmenen ajan. Hän tapasi Suomessa kolumbialaisen poikaystävänsä, jonka kanssa avioitui sittemmin. Nyt heidän tiensä ovat jo eronneet, mutta maa, jossa on asunut niin pitkään, jää elämään sydämessä. Ovathan Valtosen pojatkin puoliksi kolumbialaisia - karibialaiskarjalaisia.

Elämäni Kolumbia kertoo sekä yleistietoa maasta että Valtosen omia kokemuksia. Kirjan alkupuolella käsitellään ne pakolliset: sisällissota ja huumeet. Niistä olen itse lukenut ennenkin, mutta kiinnostavaa oli saada päivitystä nykyhetkeen: missä pisteessä maa on nyt, kestääkö joulukuussa 2016 solmittu rauha?

Kolumbia on kuitenkin paljon muutakin kuin sotahistoriaa. Maassa on upea luonto, joka on pinta-alaan suhteutettuna maailman monimuotoisinta. On Andien vuoristoa ja trooppista rannikkoa, muum muassa. Kolumbialaiset ovat sydämellisiä, perhekeskeisiä ihmisiä. Ketään ei jätetä yksin; toisaalta suomalaisen halua vetäytyä yksinäisyyteen tietysti ihmetellään.

Sitten on tietysti paljon kulttuurieroja. Kolumbialaisille ulkonäkö on niin tärkeä asia, että kauneusleikkaukset ovat tavallisia ja on täysin asiallista kommentoida toisen ulkonäköä, kuten painoa. Machoilu elää ja voi hyvin; miehellä on oikeus käyttäytyä huonosti ja esimerkiksi pettää, koska eihän hän muuhun pysty. Naisen taas kuuluu ihannoida neitsyt Mariaa ja olla hyvä ihminen, joka antaa miehelle anteeksi.

Toisaalta kääntöpuolena kirjassa oli kiinnostavaa vertailua siitä, miten Valtosen Suomessa asuva kolumbialainen ystävä kokee suomalaiset miehet. Puolensa on niin suomalaisissa kuin kolumbialaisissakin miehissä. Hyvät ja huonot.

Itselleni kiinnostavinta antia kirjassa olivat Valtosen omat kokemukset ja tuokiokuvat elämästä siellä, niin arjesta kuin juhlasta. Etelä-Amerikka -kuumetta aiheuttivat monet asiat, jotka muistan myös omalta visiitiltäni Kolumbian naapurimaahan Ecuadoriin: arepa-maissileivät, guanabana-hedelmät sekä musiikin osalta erityisesti sydäntäni sykähdyttäneet merengue ja cumbia. 

Ehkä en osaa sanoa nyt enempää. Mutta jos Etelä-Amerikka vähänkään kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti lukea tämä kevään uutuuskirja! Sieltä löytyy kaikki se muukin, mitä en lähtenyt tässä referoimaan.

Like 2020 
190 sivua 
Kannen suunnittelu: Tommi Tukiainen 

Muissa blogeissa:

Kirjan jos toisenkin
Kirja vieköön!
Anun ihmeelliset matkat