Karenin tietämättä Tim on kuitenkin jo jonkin aikaa pettänyt häntä. Timillä on suhde nuoren opiskelijansa Angelan kanssa, joka ihailee häntä ja jonka kanssa voi puhua paljon henkevämpiä kuin oman vaimon kanssa. Uskonasiatkaan eivät enää jaksa innostaa Timiä, vaikka hän tunteekin syyllisyyttä pettämisestään ja muistaa erään pastorin sanat:
"Mitä useampia huonoja valintoja teet, sitä hyväksyttävämmiltä ne alkavat sinusta tuntua."
Mutta uudestaan ja uudestaan Tim vaientaa omantuntonsa äänen.
Timiä ja Angelaa vakoilee Angelan mustasukkainen ex-poikaystävä Dick, joka sitten soittaa nimettömän puhelun Karenille ja pudottaa pommin: Sinun miehelläsi on suhde toiseen naiseen. Karenin maailma romahtaa. Järkytyksestään huolimatta Karen on varma, että totuuden paljastuttua Tim palaa katuvana hänen luokseen, mutta mies ilmoittaakin välittömästi haluavansa erota.
Karen on kuitenkin sanonut tahdon ja luvannut rakastaa kunnes kuolema erottaa. Hän päättää sitoutua uskollisuuteen eikä aio antaa Timin lähteä. Täältä Suomesta käsin sitä ajattelee, että mitäs se oma yksipuolinen uskollisuus auttaa, jos toinen haluaa erota, mutta lieneekö Amerikassa niin, että avioeroon vaaditaan molempien suostumus? Ja onhan Suomessakin ehkä joskus ollut niin. En ole ihan perillä näistä, mutta hämärästi kuvittelen.
Tim muuttaa kuitenkin Angelansa luo ja jatkaa suhdettaan. Karen joutuu jatkamaan elämää särkyneen sydämen kanssa. Hän saa lohtua Baxterin perheeltä eli vanhemmiltaan ja sisaruksiltaan, joiden kanssa on läheinen. Hän käy myös sielunhoidossa pastori Markin luona.
Baxterin perheen vaikeuksiin oli vain yksi mahdollinen syy. Pastori Mark päätteli, että kyse oli hengellisestä taistelusta. Kaiken taustalla oli jotakin suurta ja hienoa, muuten sielunvihollinen ei tekisi niin rankasti töitä, että saisi perheen lannistettua.
Niin sen täytyi olla. Ja sen myötä pastori päätteli myös, että hyvien aikojen täytyi olla aivan kulman takana.
Surunsa keskellä Karen törmää suureen nuoruudenrakkauteensa Ryaniin, ja kummankin tunteet ovat aivan yhtä voimakkaat kuin silloin ennen. Karenin päätös pysyä uskollisena joutuu koetukselle. Karenin läheiset eivät tietysti ymmärrä, miksi hänen kannattaa pysyä uskollisena uskottomalle, avioeroa haluavalle miehelleen. Miten Ryanin kanssa sitten lopulta käy, entä Timin? Korjaantuuko Karenin ja Timin avioliitto vielä vai onko kaikki mennyttä?
Karen Kingsbury kirjoittaa mukaansatempaavasti ja viihdyttävästi. Hän osaa koukuttaa lukijan tarinansa äärelle. Toki kirjassa on mukana myös aimo annos kunnon Hollywood-henkeä, Amerikassa kun ollaan. Vähemmälläkin draamalla tästä aiheesta olisi saanut kiinnostavan tarinan. Loppuratkaisu on minusta melko epäuskottava ja yliampuva. Mutta olen lukenut Kingsburya joskus ennenkin ja tiedän kyllä, että hänen kirjansa ovat kuin kristillistä saippuaoopperaa: samalle Baxterin perheelle tapahtuu kaikki mahdolliset mitä mielikuvituksellisimmat käänteet.
Uskollinen sydän on joka tapauksessa kiinnostava ja ajatuksia herättävä lukuelämys - ja tosiaan myös viihdyttävä. Mutta joskus olisi mielenkiintoista lukea suomalainen kristillinen romaani tästä samasta aiheesta. Sellainen vähän maanläheisempi. Ei sillä, olihan tässäkin myös paljon realismia, vaikka tietyt yksityiskohdat menivätkin vähän yli.
En tiedä mikä tuon Gary Smalleyn rooli on ollut tämän kirjan kirjoittamisessa. Hänen nimensä on kuitenkin kannessa pienemmällä fontilla kuin Kingsburyn.
Aikamedia Oy 2011
351 sivua
Alkuteos: Redemption 2002
Suomentanut Eeva Saarimaa
Kansi: Aikamedia Oy / Johanna Himanen & Markus Rautaniemi
Kirjasta on blogannut myös Sheferijm (aikaisemmassa blogissaan).
Kuten hänelle, myös minulle jäi kirjan loppuratkaisusta ristiriitainen olo. Mutta spoilaamatta on vaikea avata fiiliksiäni tämän enempää. Joten lue itse, niin tiedät!
Nykyinen Sheferijm-blogi löytyy täältä, jos kiinnostaa löytää lisää kristillisiä kirjoja - ja paljon muutakin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti