Sauditaustan huomaa tästä romaanista, jossa tapahtumapaikkana on al-Remalin kuningaskunta, joka kuitenkin muistuttaa kovasti Saudi-Arabiaa. Siellä on öljyrikkauksia, prinssejä, prinsessoja ja ulkomaalaisia siirtotyöläisiä, eivätkä naiset saa ajaa autoa. Kaikki muut maat kirjassa esiintyvät ihan oikeilla nimillä, mutta al-Remal on al-Remal.
Kirjan päähenkilö on mahtavan öljyperheen tytär Amira. Hän joutuu kokemaan kovia, kun hänen paras ystävänsä Laila kivitetään kuoliaaksi luvattoman rakkaussuhteen takia ja kun hänen äitinsä masentuu ja päättää päivänsä miehen otettua toisen vaimon.
Amira naitetaan prinssi Alille. Kuten tavallista, avioliitto on vaikea: miehen raivokohtaukset ja väkivalta tulevat kuvaan mukaan, vaikka aluksi mies on hurmaava. Muuten tämä ei kuitenkaan ole ollenkaan se tavallinen tarina. Ensinnäkin Alin ja avioliiton ongelmat osoittautuvat hiukan toisenlaisiksi kuin tällaisissa musliminaisista kertovissa kirjoissa yleensä. Ja vaikka Kangastus ei ole varsinainen jännäri, niin todella jännittävä se on. Amiralle järjestetään nimittäin pako ja uusi henkilöllisyys, jonka turvin hän elää vuosien ajan Yhdysvalloissa turvassa miehensä raivolta.
Mutta voiko totuutta paeta loputtomiin? Salailu on raskasta, samoin jatkuva kiinnijäämisen pelko. Sitten käy niin kuin jo takakannessa kerrotaan: vuosien piileskelyn jälkeen Amira - uudelta nimeltään Jenna - löydetään kuitenkin, ja hänet kidnapataan.
Isolla miehellä oli jäänsiniset silmät, ja hän sanoi vain kolme sanaa, mutta ne kivettivät Jennan sielun.
- Oletteko Amira Badir?
- Tässä... tässä on varmaan käynyt jokin erehdys. Hänen kätensä otti kouristuksenomaisesti kiinni eteisen pöydästä. Ilman tukea hän olisi voinut lysähtää lattialle.
- Enpä usko. Mies vilautti virkamerkkiä ja henkilöllisyyskorttia. - Maahanmuuttovirastosta, koskee kansalaisuuden myöntämistä. Meidän on esitettävä teille pari kysymystä, rouva Badir. Esitämme ne virastossamme. Olkaa hyvä ja ottakaa mukaan käsilaukkunne. Ja takki.
Jenna totteli liikkuen kuin robotti. Hänen suunsa oli pelosta kuiva. Tuntien joutuneensa huonoon elokuvaan hän seurasi ulkomaalaisviraston miehiä heidän autoonsa, siniseen autoon.
Mitä hänelle sitten tapahtuu? Kidnappauksesta kerrotaan jotain jo ensimmäisessä luvussa (josta tuo otekin on), mutta sitten Khashoggi lähtee kertomaan Amiran elämästä lapsuudesta nykypäivään asti, ja lukija joutuu elämään kirjan loppupuolelle asti jännityksessä, miten tässä lopulta käy.
Kangastus on aivan hengästyttävän mukaansatempaava ja koukuttava teos. Nautin lukemisesta todella paljon, mutta sitten loppupuolella jo hiukan väsähdin, kun tarina alkoi tuntua liiankin dramaattiselta ja mielikuvitukselliselta.
Mitään aivan tällaista ei toki voisi tapahtua tosielämässä, vaikka totuus joskus onkin tarua ihmeellisempää. Mutta arabinaisten asemasta tämäkin kirja kertoo koskettavasti ja tarjoaa samalla lukijalle aimo annoksen jännitystä. Myös arabimaan jokapäiväistä elämänmenoa, arkea ja juhlaa, Khashoggi kuvaa värikkäästi.
Loppuun hiukan sitä juhlaa, tunnelmia Amiran ja Alin häistä:
Tällaisena päivänä kaikki olivat sonnustautuneet parhaimpiinsa. -- Huone sananmukaisesti kimalteli jalokivien runsaudesta - tässähän oli mainio tilaisuus esitellä sekä aviomiehen rikkautta että tämän kiintymyksen syvyyttä.
Kun tarjolle tuotiin kardemummakahvia ja minttuteetä, puolisen tusinaa vieraista asettui huoneen keskelle. He aloittivat pienten tabla-rumpujen ja luuttua muistuttavan oudin säestyksellä piiritanssin. Käsivarret sivuilla, lanteet lähes liikkumattomina he hypähtelivät kevein pikku askelin, piirtäen päällä ja olkapäillä pehmeitä ympyröitä musiikin tahdissa. Verrattuna vatsatanssijoiden hurjaan kieputukseen heidän tanssinsa vaikutti aluksi tyyneltä ja hillityltä, mutta tanssin edetessä liikkeet muuttuivat aistillisiksi, jopa kiihottaviksi.
Tästä kirjasta en ollut kai koskaan kuullutkaan, mutta löysin sen muutama vuosi sitten kirjaston poistomyynnistä. Tähän mennessä minua aina jotenkin pelotti aloittaa sitä, kun en halunnut tietää, miten huonosti Amiralle lopulta kävisi. Mutta kannatti sittenkin lukea, vaikka lopussa jo vähän väsähdinkin, mutta enimmäkseen todella nautin Kangastuksen lukemisesta.
Gummerus 1997, 2. painos
480 sivua
Englanninkielinen alkuteos Mirage 1996
Suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti