Muutaman kuukauden ajan matkassa oli mukana avovaimo Aino, mutta suurimman osan vuodesta Erno Saukko vaelsi yksin. Siellä täällä hänellä oli huoltopisteitä, joissa hän vietti aina muutaman päivän ihmisten ilmoilla muun muassa täydentäen eväs- ja tarvikevarastojaan. Mutta enimmäkseen Saukko oli yksin erämaassa seuranaan vain Lapin luonto, eläimet ja luonnonvoimat.
Varsinkin talvella Ruotsissa vaellus oli uskomattoman rasittavaa, hankalaa ja vaarallistakin. Myrskyt ja tuiskut saattoivat estää etenemisen. Tuiskussa oli jopa vaarana, että jos lähti teltan luota pois, ei löytäisikään enää sinne takaisin. Arvaamattomilta jyrkänteiltä putoamista ja lumivyöryjä piti varoa. Pakkanen puri ja aina oli kylmä.
Talven vaivojen ja vastusten jälkeen olikin hienoa lukea kevään ja kesän iloista.
Vaikka tuollainen vaellus on monesti raskasta, on nälkä, kylmä ja ties mitä kaikkea, matkan varrella oli paljon hienoja hetkiä, upeita elämyksiä. Erno Saukko on taitava kirjoittaja, hänen kielensä on eloisaa ja ilmeikästä, se on nautinnollista luettavaa. Saukko ei vain kerro mitä kaikkea tapahtui, vaan hän kuvailee hienosti ympäröivää luontoa, hetkiä, tilanteita ja tunnelmia. Huumoriakaan unohtamatta.
Lisäksi kirjassa on paljon upeita valokuvia, joiden kautta lukija pääsee visuaalisestikin mukaan Saukon vaellukselle.
Vuoden vaellus on täydellinen lukuelämys kaikille Lapin, luonnon ja retkeilyn ystäville. Monesta ei olisi tuollaiseen vuoden vaellukseen arktisissa oloissa, ei minustakaan, mutta tämän kirjan kautta mekin pääsemme niihin tunnelmiin, taatusti jännittävälle nojatuolimatkalle.
Kirjan lopussa Erno Saukko vihjaa, millaisesta reissusta hän seuraavaksi haaveilee. Toivottavasti se toteutuu - ja tulisipa siitäkin aikanaan myös kirja!
Viikkokausia erämaassa kulkiessaan voi miltei tuntea, miten ajan virta huilaa verkkaan luonnon ja kulkijan lävitse. Siellä, ilman kelloa ja aikataulupaineita, on merkillisen helppo kellua tuon virran mukana. On helppo elää juuri niissä hetkissä, kun vesipisarat sateen jälkeen putoilevat koivunlehdiltä rantaveteen. Niissä minuuteissa, kun nälkäisenä, virveli kädessä tekee kaikkensa, jotta kala nappaisi. Niissä tunneissa, kun marssitaan tuntureiden ylitse sateessa ja tuulessa seuraavaan leiriin. Niissä päivissä, kun kieli pitkällä odotetaan raakojen marjojen kypsyvän. Niissä viikoissa, joiden aikana kesä taittuu syksyksi.
Kirjapaja 2022
248 sivua
Graafinen suunnittelu: Mika Tuominen
Taitto: Mikko E. Virtanen
Kuulostaa oikein oivalta nojatuolimatkalta! Täytyy hattua nostaa kaikille vakavasti erästeleville.
VastaaPoistaKyllä tämä oli ihan huikea lukuelämys. Erno Saukko hoiteli hikoilut ja palelemiset, kun taas me lukijat saamme vain nauttia :)
PoistaNo mutta tämähän on just minulle ihan must read! Toisi varmaan Lappiakin lähemmäksi, koska se on yhä minulle melko tuntematonta maaperää kun en ole siellä ikinä käynyt. Tämän kirjan kanssa pääsisi varmaan todellakin liki luontoa. Minusta ei tuollaiseen vaellukseen olisi, olen liian kermaperse nukkuakseni teltassa :D
VastaaPoistaLappi on ihanaa seutua, ja Vuoden vaellus jos mikä on täyttä luontoelämystä. Uskon, että rakastuisit tähän kirjaan, niin kuin minäkin rakastuin. Itsekin tykkään tehdä päiväretkiä, koska telttailu ja muu pitkiin vaelluksiin liittyvä on minun makuuni liian ekstremeä, mutta on ihanaa, kun tällaisen kirjan kautta voi kokea kaiken tuon, mitä ei muuten voisi :)
PoistaSain tämän kirjastosta juuri, on lukulistan kärkipäässä. Tykkään tosi paljon lukea juuri tällaisia "matkakirjoja", missä ollaan pääasiassa yksin omien ajatusten kanssa, luontoa kunnioittaen.
VastaaPoistaKiva kuulla, että aiot pian lukea tämän. Uskon että sinäkin tykkäät tästä. Kiinnostavaa lukea sitten, mitä pidät. Retkeilystä kertovia ja muuten luonnonläheisiä kirjoja on minustakin ihana lukea.
Poista