Sosuke Natsukawa: Kissa joka suojeli kirjoja

Suomentanut Raisa Porrasmaa 

Tässäpä vaihteeksi jotain aivan erilaista! Hurmaava japanilainen romaani Pikku prinssin hengessä. Kirja on lojunut jo pitkään odottamassa lukuvuoroaan, mutta nyt kun pääsin vauhtiin, nautin lukuelämyksestä kovasti. 

Nuori lukiolaispoika Rintaro asuu isoisänsä antikvariaatin yläkerrassa. Mutta nyt rakas isoisä on kuollut, eikä jäljellä ole kuin tuo antikvariaatti täynnä mitä syvällisimpiä teoksia. Rintaro on arka ja syrjäänvetäytyvä melankolikko, joka arvelee, ettei häntä kukaan kaipaa, kun hän surussaan lintsaa koulusta ja lymyilee kirjakaupan kätköissä. Muutama koulukaveri poikkeaa kuitenkin välillä katsomassa kirjoja - ja Rintaroa. He ehkä sittenkin välittävät pojasta, mutta epävarmuudessaan hän ei vain tajua sitä. 

Kaiken keskellä Rintaron yllättää antikvariaattiin ilmestyvä puhuva kissa. Sillä on hänelle tärkeitä tehtäviä. Hänen on lähdettävä yhdessä kissan kanssa erilaisiin labyrintteihin pelastamaan kirjoja. Noissa salaperäisissä maailmoissa he tapaavat eriskummallisia ihmisiä, joilla on aivan väärä asenne kirjoja kohtaan, kenellä milläkin tavalla. Vaikka Rintaro ei koe itsellään olevan kenellekään mitään sanottavaa, viisas kissa laittaa juuri hänet puhumaan ja toimimaan noissa tilanteissa. Yllättäen Rintaro muistaa monia isoisältään kuulemiaan viisauksia ja jakaa muun muassa niitä kohtaamilleen ihmisille. 

Isoisä vertasi kirjojen lukemista muun muassa vuorikiipeilyyn: 

"Joskus lukeminen on tuskallista." Pienet silmät hohtivat kirkkaina silmälasien takaa. "Nautinnollinen lukeminen on hyvästä. Mutta jos vuoripolku on koko ajan kevyt kulkea, myös näkyviin ilmaantuvat maisemat jäävät rajallisiksi. Vaikka polku olisi jyrkkä, ei pidä syyttää vuorta. Vuorten yksi hauskuus on se, että joutuu vetämään henkeä joka askeleella." 

  Vanhus silitti Rintaron päätä luisevalla kädellään. 

  "Jos kerran kiipeät, niin valitse korkea vuori. Saat ihailla upeita näköaloja." 

  Ääni oli lämmin. 

Tällaista filosofiaa tarjoaa tämä ihastuttava aikuisten satu, joka kertoo sekä kirjallisuuden että ystävyyden voimasta. Seikkaillessaan kissan kanssa ja kohdatessaan erilaisia vastustajia Rintaro joutuu myös kohtaamaan itsensä ja löytää lopulta itsestään uudenlaista rohkeutta. Kissa ja eräs uusi ystävä onnistuvat vetämään aran pojan ulos kuorestaan, jonne hän on sulkeutunut entistä tiukemmin isoisänsä kuolemaa surressaan. 

Kissa joka suojeli kirjoja on Pikku prinssin tyyppisten tarinoiden, kissojen ja kirjojen ystäville oikea pieni herkkupala. Sen kirjoittanut Sosuke Natsukawa on lääkäri, joka kertoo uupuneensa työssään kohtaamaansa ihmisten omahyväisyyteen ja itsekkyyteen, ja siksi hän haluaa puhua kirjoissaan siitä, miten ihmiset voisivat kohdella toisiaan paremmin. Kissa joka suojeli kirjoja on hänen ensimmäinen suomennettu teoksensa. 

Tammi 2021 

182 sivua 

Alkuteos Hon o mamoro to suru neko no hanashi 2017 

Kansi: Ilja Karsikas 

Kirjan on lukenut myös Kirja vieköön.