perjantai 5. marraskuuta 2021

Sosuke Natsukawa: Kissa joka suojeli kirjoja


Suomentanut Raisa Porrasmaa 

Tässäpä vaihteeksi jotain aivan erilaista! Hurmaava japanilainen romaani Pikku prinssin hengessä. Kirja on lojunut jo pitkään odottamassa lukuvuoroaan, mutta nyt kun pääsin vauhtiin, nautin lukuelämyksestä kovasti. 

Nuori lukiolaispoika Rintaro asuu isoisänsä antikvariaatin yläkerrassa. Mutta nyt rakas isoisä on kuollut, eikä jäljellä ole kuin tuo antikvariaatti täynnä mitä syvällisimpiä teoksia. Rintaro on arka ja syrjäänvetäytyvä melankolikko, joka arvelee, ettei häntä kukaan kaipaa, kun hän surussaan lintsaa koulusta ja lymyilee kirjakaupan kätköissä. Muutama koulukaveri poikkeaa kuitenkin välillä katsomassa kirjoja - ja Rintaroa. He ehkä sittenkin välittävät pojasta, mutta epävarmuudessaan hän ei vain tajua sitä. 

Kaiken keskellä Rintaron yllättää antikvariaattiin ilmestyvä puhuva kissa. Sillä on hänelle tärkeitä tehtäviä. Hänen on lähdettävä yhdessä kissan kanssa erilaisiin labyrintteihin pelastamaan kirjoja. Noissa salaperäisissä maailmoissa he tapaavat eriskummallisia ihmisiä, joilla on aivan väärä asenne kirjoja kohtaan, kenellä milläkin tavalla. Vaikka Rintaro ei koe itsellään olevan kenellekään mitään sanottavaa, viisas kissa laittaa juuri hänet puhumaan ja toimimaan noissa tilanteissa. Yllättäen Rintaro muistaa monia isoisältään kuulemiaan viisauksia ja jakaa muun muassa niitä kohtaamilleen ihmisille. 

Isoisä vertasi kirjojen lukemista muun muassa vuorikiipeilyyn: 

"Joskus lukeminen on tuskallista." Pienet silmät hohtivat kirkkaina silmälasien takaa. "Nautinnollinen lukeminen on hyvästä. Mutta jos vuoripolku on koko ajan kevyt kulkea, myös näkyviin ilmaantuvat maisemat jäävät rajallisiksi. Vaikka polku olisi jyrkkä, ei pidä syyttää vuorta. Vuorten yksi hauskuus on se, että joutuu vetämään henkeä joka askeleella." 
  Vanhus silitti Rintaron päätä luisevalla kädellään. 
  "Jos kerran kiipeät, niin valitse korkea vuori. Saat ihailla upeita näköaloja." 
  Ääni oli lämmin. 

Tällaista filosofiaa tarjoaa tämä ihastuttava aikuisten satu, joka kertoo sekä kirjallisuuden että ystävyyden voimasta. Seikkaillessaan kissan kanssa ja kohdatessaan erilaisia vastustajia Rintaro joutuu myös kohtaamaan itsensä ja löytää lopulta itsestään uudenlaista rohkeutta. Kissa ja eräs uusi ystävä onnistuvat vetämään aran pojan ulos kuorestaan, jonne hän on sulkeutunut entistä tiukemmin isoisänsä kuolemaa surressaan. 

Kissa joka suojeli kirjoja on Pikku prinssin tyyppisten tarinoiden, kissojen ja kirjojen ystäville oikea pieni herkkupala. Sen kirjoittanut Sosuke Natsukawa on lääkäri, joka kertoo uupuneensa työssään kohtaamaansa ihmisten omahyväisyyteen ja itsekkyyteen, ja siksi hän haluaa puhua kirjoissaan siitä, miten ihmiset voisivat kohdella toisiaan paremmin. Kissa joka suojeli kirjoja on hänen ensimmäinen suomennettu teoksensa. 

Tammi 2021 
182 sivua 
Alkuteos Hon o mamoro to suru neko no hanashi 2017 
Kansi: Ilja Karsikas 

Kirjan on lukenut myös Kirja vieköön.  

14 kommenttia:

  1. Tämän haluan kyllä lukea! Olen ehdottomasti kissaihminen ja pidän myös Pikku prinssistä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin minä tykkään kissoista, kirjoista ja filosofoinnista. Siitä on kauan, kun olen lukenut Pikku prinssin, mutta sehän on myös aivan ihana. Minulla on ollut se hyllyssäni ranskankielisenä. Juuri ajattelinkin, että jos vielä löydän sen jostain hyllyjeni uumenista, se olisi kiva lukea pitkästä aikaa.

      Poista
  2. Tämä kuulostaa hauskalta teokselta, liian filosofinen ei ole mun juttu, mutta tämä kuulostaa japanilaisuudessaan kiehtovalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kirjahan ei minusta ole ollenkaan liian filosofinen, ja tuo japanilaisuus on tosiaan kiehtovaa. Kannattaa tutustua! Toivottavasti tätä kirjailijaa suomennetaan jatkossa enemmänkin.

      Poista
  3. Jopas sattui, meillä on tämä juuri lukupiirikirjana! Olen vasta aloitellut ja päässyt siihen ensimmäiseen “tehtävään”. Vaikuttaa kyllä suloiselta kirjalta, joka sopii todella hyvin tähän “metronjälkeiseen” (viittaan siis kirjaan Metro 2033) tunnelmaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sepä sattui tosiaan! Suloinen on kuvaava sana. Odotan mielenkiinnolla, mitä sanot koko kirjan luettuasi. En muista olenko lukenut metropostaustasi, mutta hyvä jos sait jotain vastapainoa :) Tällä kirjailijallahan kuuluu olevan muitakin kirjoja, lieneekö niitä olemassa englanniksi? Suomeksi on ainakin toistaiseksi vain tämä yksi.

      Poista
    2. Ei ole toistaiseksi Natsukawalta käännetty enkuksikaan muuta. Ehkä jossain vaiheessa käännetään, täytyy olla kuulolla. :)

      Poista
    3. Niin, jospa käännettäisiin vielä muutakin. Näköjään tämä kissakirja on sitten kiinnostanut maailmalla erityisen paljon, kun sitä on käännetty.

      Poista
  4. Tämä oli minustakin aivan ihana. Kissat ❤️

    VastaaPoista
  5. Tämä on lukulistallani. Kiva, että tykkäsit kirjasta.

    VastaaPoista
  6. Lukupiirikirja mullaki, heh, siis Elegian kans luetaan. Tästä oon kyllä tykänny!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vai Elegian kanssa luette 😊 Kiva kuulla että olet tykännyt. On kyllä suloinen tarina.

      Poista