Leena Sihombing: Kämmenenleveys Indonesiassa

Hammaslääkäri Leena Kesäläinen lähti lähetystyöhön Indonesiaan heinäkuussa 1972. Ensimmäisen työkauden jälkeen hänestä tuli Leena Sihombing, kun hän avioitui indonesialaisen Barus Sihombingin kanssa. Heille syntyi kaksi tytärtä, jotka saivat aasialaisen kasvatuksen, mutta oppivat myös arvostamaan äitinsä suomalaisia juuria.

Jo aikaisemmin Leena Sihombingilta oli ilmestynyt kirja Minun Indonesiani (jota en ole lukenut). Tämän toisen kirjansa hän kirjoitti asuttuaan maassa 25 vuotta. Kämmenenleveys Indonesiassa ei esipuheen mukaan pyri olemaan elämäkerta, mutta on siinä myös elämäkerrallista ainesta. Kirja "on vain kertomus indonesialaisesta arjestani yli kahden vuosikymmenen ajalta", kirjoittaja toteaa.

Sihombing kertoo omasta elämästään ja hammaslääkärin työstään, mutta valottaa myös indonesialaista yhteiskuntaa monesta eri näkökulmasta. Kirja kertoo avioliitosta, naisen asemasta, sukulaisuussuhteista, islamin uskosta, taikauskosta, noituudesta, indonesialaisesta kristillisyydestä, suomalaisen ja indonesialaisen kulttuurin eroista sekä hiukan maan historiastakin. Ja siitä ihan tavallisesta arjesta.

Hammaslääkäreille ja -hoitajille Sihombingin kirja on varmasti erityisen kiinnostavaa luettavaa, erityisesti ne luvut, joissa kuvataan alan työtä Indonesiassa. Tässä esimerkki:

Monen nelivuotiaan hammastarkastus kävi nopeasti, kun laskin neljä ehyttä etuhammasta ja korttiin merkittiin kuusitoista reikää. Äidit tulivat näyttämään lastensa suista tummanruskeita juurentynkiä ja kysyivät: 
  - Mitä vitamiineja vielä pitäisi antaa? 
  - Lapsi taitaa saada liian paljon karkkeja, epäilin minä. 
  - Ai, onko niistä haittaa? 
  Nämä naiset eivät olleet lukutaidottomia kyläläisiä. He toivat lapsiaan kouluun hiukset kauniisti kammattuina, kalliissa vaatteissa, kultaketju jumppasalilla kapeaksi trimmatussa nilkassaan, autonkuljettaja odotti portilla. Tässä maassa ei ilmeisesti annettu minkäänlaista valistusta hampaiden hoidosta. 

Leena Sihombing pohtii myös sitä, millä tavalla myös hammaslääkärin työ voi olla lähetystyötä. Toisaalta hän kertoo myös puheiden pitämisestä ja muusta seurakuntaelämästä. Ja miettii sitä, miksi maahan, jossa on jo monia uskontoja, pitää mennä tekemään lähetystyötä. Hän kirjoittaa, että esimerkiksi islamissa ihminen joutuu koko elämänsä ajan suorittamaan, eikä voi siltikään olla varma siitä, millä tuulella Allah lopulta on, pelastaako hän vai ei. Kristinuskossa pelastus tarjotaan valmiina, armosta; tikapuita alhaalta ylös ei tarvitse itse rakentaa eikä kiivetä.

Kirja kertoo myös joidenkin entisten muslimien kokemuksia.

Eräs kristityksi kääntynyt entinen muslimi kertoi: 
  - Kaksikymmentä vuotta rukoilin viisi kertaa päivässä, mutta milloinkaan siellä ei ollut ketään vastassa. 
  Kun hän sitten kristityn tytön pyynnöstä, tätä kosittuaan, meni ensimmäistä kertaa elämässään kirkkoon, sen täytti hänen sydämeensä asti ulottuva Jumalan läsnäolo. 

Kämmenenleveys Indonesiassa pitää sisällään niin paljon ja monenlaista, ettei sitä kaikkea pysty tässä avaamaan, mutta jos Indonesiasta kertova kristillinen kirja kiinnostaa, kannattaa tutustua tähän kirjaa ihan itse. Kuten muihinkin Leena Sihombingin kirjoihin. Hän kuvaa teoksessaan indonesialaista elämänmenoa kiinnostavasti, elävästi ja värikkäästi.

Päivä Oy 1998 
229 sivua 
Kansi: AD Studio Oy 
Kannen kuvat: Olli Hiidensalo