Johanna Elomaa: Prinsessan pako

Tiina Jauhiaisen ja Dubain prinsessa Latifan uskomaton matka kohti vapautta  

Tässä blogini ensimmäinen vuoden 2022 uutuuskirja. Tapaus, josta on kyllä kuullut ja lukenut, mutta paljon tarkemman ja yksityiskohtaisemman kuvan tuosta kaikesta sain nyt tästä kirjasta. Prinsessan pako auttaa ymmärtämään Latifan tapausta ja Dubain tilannetta pintaa syvemmältä, joten siihen kannattaa ehdottomasti tutustua. Kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää, ei edes Dubai, jota monet länsimaalaiset pitävät niin edistyksellisenä ja turvallisena paikkana. 

Tiina Jauhiainen työskenteli Dubaissa 17 vuotta. Capoeira-harrastuksen myötä Jauhiaiseen otti yhteyttä Dubain hallitsijan, sheikki Muhammadin tytär, prinsessa Latifa, joka pyysi häneltä yksityistunteja. Tätä kautta he tutustuivat toisiinsa, ja lopulta heistä tuli toistensa parhaat ystävät. 

Jossain vaiheessa Latifa lopulta avautui ystävälleen ja kertoi järkyttävästä kohtelusta, jota hän ja Shamsa-sisar olivat saaneet osakseen perheen taholta. Dubaissa holhoojalla on oikeus rankaista huollettavaansa parhaaksi katsomallaan tavalla, ja niin oli sheikki Muhammad todellakin tehnyt. Eipä ole naisella paljon arvoa, kun häntä voi noin kohdella. Sheikin keinovalikoimaan kuuluivat nimittäin vangitseminen ja psyykenlääkkeillä turruttaminen. Monenlaisesta miesten harjoittamasta naisten kaltoinkohtelusta olen kuullut, mutta tämä oli uutta. Aivan käsittämätöntä. 

Sikäläisen naisen asema on tosiaan kiinni siitä, millainen holhooja hänellä sattuu olemaan. Latifa pyysikin Tiina Jauhiaiselta apua pakomatkan järjestämiseen. Prinsessa ei voisi koskaan olla vapaa Dubaissa, ja hän halusi sieltä pois. Jauhiainen oli heti valmis auttamaan, ja järjestelyt alkoivat. 

Itse pakomatkasta oli pelottavaa lukea, kun tiesi jo etukäteen, että  naiset jäisivät kiinni. Miten heitä sitten kohdeltaisiin? Tiina Jauhiainenkin joutui terroristeille tarkoitettuun vankilaan, mutta pääsi onneksi sieltä pois. Mutta mitä tapahtui Latifalle? 

Kirja kertoo, miten Latifan kohtaloa yritettiin jälkeenpäin selvittää. Jauhiaisesta tuli Latifan tapauksen myötä naisten oikeuksien puolesta taisteleva ihmisoikeusaktivisti. Hän on ollut pakomatkankin jälkeen mukana taistelemassa Latifan vapauden puolesta. 

Mutta entä Latifa? Millaista hänellä oli vankeudessa? Pääsikö hän lopulta oikeasti vapaaksi vai onko maailmalle vain haluttu antaa sellainen kuva? 

Kirja on kiinnostava kuvaus siitä, mitä kimaltelevan julkisivun takainen todellisuus voi olla Dubaissa. Siellä sharia-lait eivät koske vain paikallisia, vaan myös ulkomaalaisia asukkaita. Esimerkiksi eräs norjalaisnainen tuomittiin vankeuteen, kun hän meni kertomaan poliisille tulleensa raiskatuksi. Raiskattu nainenhan ei ole uhri, vaan syyllinen. Mediahuomion takia tuo nainen kyllä armahdettiin, mutta joka tapauksessa ihmisoikeustilanne, sananvapaus ja naisen asema ovat siellä huonolla tolalla (vaikkakin viime vuosina on tehty joitain lakimuutoksia parempaan suuntaan). 

Jopa sosiaalisessa mediassa yksityisviestejä myöten joutuu olemaan todella tarkkana siitä, mitä julkaisee. Eräs brittiläinen nainen pidätettiin, kun hän oli julkaissut Facebookissa loukkaavia kommentteja ex-miehestään ja tämän uudesta vaimosta. Se oli laitonta, koska sitä pidettiin kunnianloukkauksena. Toista brittinaista puolestaan odotti kahden vuoden vankeustuomio, koska hän oli kiroillut WhatsApp-viestissä kämppäkaverilleen. Julkinen kiroileminenkin kun on rikos. Jo nämä esimerkit kertonevat jotain paikallisista oloista. 

Kuitenkin länsimaalaiset somevaikuttajat ovat valmiita kehumaan Dubaita ilmaista illallista tai kynsihoitoa vastaan, kertoo Tiina Jauhiainen. Eräskin brittinainen mainosti kuulemma somessa Dubaita maailman turvallisimpana paikkana naisille asuttuaan siellä vain muutaman viikon. 

On surullista, jos Latifa, joka haluaisi vain elää vapaana tavallisen ihmisen elämää, on ikuisiksi ajoiksi tuomittu kultaiseen häkkiinsä hallitsijaisänsä mielivallan alle. 

Suhtaudun tulevaisuuteen positiivisesti. En odota sen olevan helppoa, mikään ei ole helppoa, mutta odotan, että se olisi uusi luku elämässäni. Sellainen, jossa minulla on oma ääni. Jossa minun ei tarvitse olla hiljaa. Voin puhua siitä, mitä minulle ja sisarelleni tapahtui. 

  En tiedä millaista se tulee olemaan. Herätä aamulla ja ajatella, että voin tehdä tänään mitä tahdon, mennä minne haluan. Minulla olisi kaikki mahdollisuudet - ihan niin kuin kenellä tahansa. 

Ote Latifan videosta, jonka hän kuvasi ennen pakomatkaa helmikuussa 2018 

WSOY 2022 

242 sivua 

Graafinen suunnittelu Mika Tuominen