Suomentanut Emmi Ketonen
Tämä kirja kertoo guinealaisen Ibrahima Balden tarinan hänen omalla suullaan ja Amets Arzallus Antian kynällä. Guinea on Länsi-Afrikan maa, joka ei ole Guinea-Bissau eikä Päiväntasaajan Guinea, kuten Balde heti aluksi selventää.
Arzallus Antia on baskilainen toimittaja ja bertsolari (runonlaulaja), joka tapasi Balden turvapaikanhakijoita auttaessaan. Kirjailija on pyrkinyt säilyttämään Balden oman äänen tässä teoksessa; hän ei ole halunnut häivyttää sitä esittelemällä omia kirjoittajanlahjojaan. Mutta hyvin kaunis ja herkkä on tuo Balden ääni, johon Arzallus Antia itsekin ihastui.
Ibrahima Balden tarina ei ole se kaikkein tavallisin. Hän oli tyytyväinen elämäänsä Guineassa, hänellä oli töitä ja kaikki suht hyvin, eikä hän todellakaan halunnut Eurooppaan.
Mutta Ibrahiman ollessa muistaakseni 13-vuotias hänen isänsä kuoli. Vanhimpana poikana hänestä tuli perheen pää, ja hän alkoikin tehdä töitä auttaakseen äitiään ja sisaruksiaan. Ibrahima työskenteli Liberiassakin ja myöhemmin taas Guineassa.
Hän oli luvannut pikkuveljelleen Alhassanelle tehdä töitä, että veli saisi opiskella. Mutta eihän Ibrahiman apupojan palkka riittänyt, ja kerran äiti sitten soitti, että Alhassane oli kadonnut.
Kun pikkuveljestä vihdoin kuultiin jotain, hän oli Libyassa. Alhassane oli lähtenyt etsimään parempaa elämää. Ibrahima tunsi syyllisyyttä; hän oli ollut vastuussa veljestään eikä ollut pystynyt tarjoamaan sitä parempaa elämää.
Niin Ibrahima Balde lähti etsimään veljeään. Hän taivalsi halki Saharan autiomaan, Malin ja Algerian aina Libyaan asti. Matka oli pitkä ja vaivalloinen, ja välillä piti työskennelläkin.
Entä sitten Libya? Sen Balde sanoo olevan kuin toisesta maailmasta, paikka, joka on olemassa vain kärsimystä varten. Se on vankila, josta on vaikea päästä elävänä pois, hän toteaa. Jos matka oli ollut vaivalloinen, entistä kauheampaa Baldella oli Libyassa.
Entä löysikö hän veljensä? Miten hän lopulta päätyi turvapaikanhakijaksi Espanjaan, hän, joka ei ollut halunnut lähteä pois kotimaastaan?
Tämä kirja on täynnä valtavaa, koskettavaa veljesrakkautta. Millaisia kärsimyksiä Ibrahima Balde olikaan valmis kestämään vain löytääkseen pikkuveljensä!
Kuten kannessa todetaan, Pikkuveli antaa siirtolaisuudelle kasvot. Se avaa meille niitä vaivoja, vaaroja ja kärsimyksiä, joita turvapaikanhakijat joutuvat kokemaan matkallaan. Se kertoo myös hengenvaarallisista Välimeren ylityksistä liian täyteen lastatuilla kumiveneillä. Ja siitä kivusta, jota kukin heistä kantaa hiljaa sisällään:
Kaikki ovat hiljaa, kukaan ei puhu, mutta kun katsot ihmisiä silmiin, näet, että heidän sisällään on jotain, jotain miltä he eivät voi paeta.
Aula & Co 2022
169 sivua
Baskinkielinen alkuteos: Miñan 2019
Suomennettu espanjankielisestä laitoksesta Hermanito
Ulkoasu: Tom Backström
Ibrahima Balde ja Amets Arzallus Antia. Kuva: Susa Literatura. |
Onpa hieno kirjavinkki, kiitos! Tästä en ole kuullutkaan.
VastaaPoistaTämä on hyvä ja kiinnostava kirja. Kannattaa tutustua!
PoistaTuonne päin maailmaa ja aivan toisenlaiseen kulttuuriin sijoittuvaa kirjallisutta on vähemmän tarjolla. Antoisa postaus ja tutustumisen väärtti teos, kiitos!
VastaaPoistaTodellakin! Guinea on yksi niistä maista, joista täällä Suomessa harva tietää mitään. Olikin kiinnostavaa lukea tämä Ibrahima Balden tarina.
PoistaTämä kirja kosketti tarinallaan. Afrikan sodat vain jatkuvat valitettavasti. Ajatteleppa, jos kaikki se sotimiseen käytetty rahamäärä käytettäisiin ruokaan, terveyteen ja hyvinvointiin ja maiden kehittämiseen ja lasten kouluttamiseen sekä ilmastonmuutoksen vaikutusten parantamiseen, kuten metsien kasvattamiseen. Silloin ihmisten ei tarvitsisi lähteä mihinkään omista maistaan, paitsi tietysti työmatkoille ja lomailemaan.
VastaaPoistaPäähenkilö lähti etsimään veljeään ja siitä tarina alkoi...
Tämä on todella koskettava kirja. Guineassa ei ainakaan tietääkseni ollut sotaa, mutta Alhassane pakeni köyhyyttä, ja Ibrahima lähti sitten häntä etsimään. Kunpa kaikilla todella olisi varaa ruokaan, terveydenhoitoon ja koulutukseen, ja saisivatpa kaikki työtä ja sellaista palkkaa, jolla tulee toimeen. Ibrahiman pienen palkan piti kai riittää koko perheen elättämiseen, ja sitten ei ollut varaa Alhassanen kouluttamiseen.
PoistaKiitos taas kirjavinkkauksista! Luin kerralla kolme viimeisintä postaustasi ja kaikki vaikuttivat todella kirjoilta minun makuuni. Jos saan nuo kirjat jostain käsiini täällä etelän auringon alla, ahmin ne varmasti.
VastaaPoistaKiva kun löytyi niin monta kiinnostavaa kirjaa. Toivottavasti saat ne käsiisi ennemmin tai myöhemmin. Ihanaa matkan jatkoa teille sinne! Toivottavasti saan tämän vastauksen nyt julkaistua, yritin jo muutaman kerran eikä se onnistunut...
PoistaKiinnostavan kirjan olet taas lukenut! Piti heti katsoa onko tarjolla enkuksi ja kyllähän löytyisi sekin kieliversio. Yllättäen (haha) kirjastostamme ei tätä saa, mutta täytyypä pidellä silmät auki jos tulee eteen muualla!
VastaaPoistaTämä oli todella kiinnostava kirjalöytö ja siinä sivussa taas uusi maabongauskin :) Kiva kun löytyi myös enkuksi. Harmillinen vain se teidän kirjasto... Toivottavasti löydät kirjan jostain!
Poista