Tapani Sopasen kristillinen romaani Uloskutsutut on tarina tulevasta. Koronapandemia on jäänyt taakse, ja siitä on täytynyt kulua jo useita vuosia, koska Suomen ja maailman tilanteessa on tapahtunut niin paljon suuria muutoksia. Äärimmäiset sääilmiöt ovat lisääntyneet myös Suomessa, samoin järkyttävät terrori-iskut. Uskonnollisesta näkökulmasta katsottuna Suomi on entistä maallistuneempi. Luterilainen kirkko on hajonnut, ja monet sen herätysliikkeistä ovat perustaneet omia kirkkokuntiaan. Myös vapaissa suunnissa on tapahtunut väsähtämistä. Ne, jotka vielä ovat tosissaan uskonsa kanssa, voivat joutua maksamaan siitä kovan hinnan, koska uskovien vaino lisääntyy.
Sopanen kertoo tarinaa usean eri henkilön näkökulmasta. Yhteistä heille on se, että he ovat mukana helsinkiläisen KirkasSali-seurakunnan toiminnassa. Kysymyksessä on itsenäinen, vapaakristillinen seurakunta, joka on hyvin liberalisoitunut. Sanomalla ja Raamatun opetuksella ei ole enää niin väliä; sen sijaan tärkeää on viihtyminen, biletys ja hengailu. Hengellinen musiikki on korvattu ylistyslauluilla, joissa toistetaan muutamaa sanaa ja joissa ei ole edes kunnon melodiaa. Seurakunnan vanhemmat jäsenet syrjäytetään päätöksenteossa, eikä KirkasSali enää edes tarjoa heille mitään sellaista, mitä he kaipaisivat. Myös monet nuoremmat kokevat, että seurakunnassa eivät asiat ole niin kuin pitäisi. Onko tullut aika jättää tällainen yhteisö kokonaan?
Kirjan henkilöissä on sekä niitä maallistuneita kristittyjä että kokosydämisiä uskovia. Eräs henkilöistä on KirkasSali-seurakunnan johtava pastori Sam Latila, joka kahmii itselleen valtaa minkä ehtii ja vikittelee nuoria naisia. Myös nuorisopastori Tatu Melkkosella on omat henkilökohtaiset ongelmansa. Pastori Ville Viinimaa katselee seurakunnassa tapahtuvaa kehitystä surullisin mielin. Tero ja Anne Skog ovat seurakunnan jäseniä, aviopari, joka ostaa yllättäen maatilan ymmärtämättä itsekään, mikä tarkoitus siinä on. Hekin surevat seurakuntansa tilannetta. Heidän tyttärensä Sari on alkanut seurustella Alin kanssa, joka on kristitty pakolainen Irakista. Työnsä puolesta Sari joutuu kohtaamaan Helsingissä sattuneissa terrori-iskuissa vaikeasti vammautuneita ihmisiä. Skogien poika Lari puolestaan työskentelee Puolustusvoimien palveluksessa.
Kaiken tämän taustalla Sopanen kuvaa Suomen yhteiskunnallista ja poliittistakin tilannetta sekä myös koko maailmassa tapahtuvaa kehitystä.
Kirjassa on paljon dramaattisia käänteitä; vähempikin olisi ehkä riittänyt. Mutta niiden kautta Sopanen pystyy tietysti käsittelemään monia eri aiheita. Uloskutsutut on hyvin viihdyttävää luettavaa, mutta samalla se on myös puhutteleva ja ajattelemaan pysäyttävä teos. Monet kirjassa kerrotuista asioista voisivat aivan oikeasti tapahtua tulevaisuudessa. Jotain tällaista kehitys saattaa todella tuoda tullessaan. Olemmeko me valmiita siihen kaikkeen? Kun kristillinen seurakunta ajetaan yhä ahtaammalle, kenen joukoissa seisomme silloin?
Perussanoma 2020
392 sivua
Kansi Milla Aura-Tolonen/Milart
Kirjasta kertoo myös VETUS Et NOVA kuvaavalla otsikolla Ruutia, räminää ja rakkautta Tapani Sopasen tapaan.
Kirja kuulostaa aika rajulta, mutta tämä kiinnostaisi minua kovasti ihan siksi, että kirjoittaja on tuttu.Täytyy katsoa ja ainakin vähän vilkaista, jos tulisi vastaan jossain vaiheessa.
VastaaPoistaKannattaa kyllä lukea tutun kirjoittajan kirja. Se on raju vain paikoitellen, eli ei sielläkään koko aikaa räjähtele. Välillä on myös ihmissuhdedraamaa ja muuta tavallista elämänmenoa.
PoistaVarmaan mielenkiintoinen kirja.
VastaaPoistaOn kyllä mielenkiintoinen ja mukaansatempaavasti kirjoitettu.
Poista