Mary Kubica: Pretty Baby - Kuinka pitkälle olet valmis menemään

Näissä merkeissä olen viettänyt aurinkoista pakkasviikonloppua eilen ja tänään. Olen matkustanut Mary Kubican kirjan kautta Amerikkaan, siellä Chicagoon, ja pohtinut monimutkaisia ihmissuhteita, menneisyyden traumoja, kovia kokemuksia ja niiden seurauksia.

Heidi Wood on hyväsydäminen ihminen, joka on töissä köyhiä ja pakolaisia auttavassa järjestössä. Tämä ei kuitenkaan riitä hänelle, vaan hänen miehensä Chris ja tyttärensä Zoe ovat saaneet tottua hänen ainaisiin tempauksiinsa, kuten kulkukissojen pelastamiseen.

Mutta sitä hekään eivät olisi uskoneet, että eräänä päivänä Heidi tuo heidän kotiinsa kadulta löytämänsä köyhän, kodittoman ja haisevan teiniäidin pienen vauvansa kanssa. Nuorella tytöllä on oudolta kuulostava nimi Willow. Chris ei voi käsittää vaimonsa sinisilmäisyyttä: eikö tämä yhtään ajattele mitä tekee, kun tuo suoraan kotiinsa jonkun tuntemattoman kuljeksijan, josta ei voi tietää, onko hän varas, murhaaja vai mikä. Heidi taas ei näe eikä kuule mitään, vaan on onnellinen voidessaan auttaa. Ja niin päivä toisensa perään kuluu yhteiselon merkeissä, koska Heidihän ei tapansa mukaan kysele Chrisiltä lupaa tekemisiinsä.

Mutta mikä on Willow'n tausta, josta hän ei suostu puhumaan? Mitkä ovat hänen synkät salaisuutensa? Entä onko Woodin perheellä itselläänkään kaikki aivan kunnossa?

Heidi, Chris ja Willow kertovat kukin vuorollaan tarinaa eteenpäin omasta näkökulmastaan. Kubica on taitava luomaan uskottavia henkilöhahmoja ristiriitoineen ja mielenliikkeineen sekä näiden henkilöiden välisiä suhteita. Käy ilmi, että yhdellä ja toisella on menneisyydessään rankkoja ja traumatisoivia kokemuksia, jotka vaikuttavat heidän pyrkimyksiinsä ja toimintaansa nykyhetkessä.

Psykologiasta, ihmissuhteista ja mielenterveysaiheesta kiinnostuneille kirja onkin antoisaa luettavaa - niin myös jännityksen ystäville. Tarinasta muodostuu taitava kudos, jossa jännitys tiivistyy loppua kohti. Kirja onnistui myös yllättämään ainakin minut - tai ainakaan aivan kaikkea en pystynyt arvaamaan etukäteen. Kovaksikeitetyt dekkarien ja trillerien lukijat ehkä osuvat useinkin oikeaan arvauksissaan?!

Huomasin kiintyväni kirjassa varsinkin erääseen henkilöön ja toivoin, että hänelle kävisi hyvin kaikkien kokemiensa julmuuksien jälkeen. Mutta miten kenellekin kävi, sen saatte itse lukea!

"Ystävyyden osoituksena alkanut teko kasvaa nopeasti kieroutuneemmaksi tarinaksi kuin kukaan olisi osannut aavistaakaan", kerrotaan takakannessa. Totta!

Ainakin minulle tämä kirja oli nautinnollista luettavaa. Se onnistui lisäksi olemaan jopa koskettava ihmiskuvauksessaan. Kirjan henkilöt tulivat lähelle. Varsinkin erään henkilön psykologinen kuvaus on loistavaa ja todentuntuista. Vaikka siis kokisi, ettei jännitystä olisi omaan makuun tarpeeksi, voi kirjan lukea myös psykologian ja ihmissuhteiden kannalta.

"'Soita sitten lastensuojeluviranomaisille. Anna heidän selvittää asia. Ei tämä sinulle kuulu.'
  Tietenkin se kuuluu. Kaikki laiminlyödyt, kaltoinkohdellut, syrjityt, huomiotta jääneet, hylätyt, unohdetut, nälkiintyneet, pahoinpidellyt, yksinäiset luojan luomat kuuluvat Heidille.
  Tiedän vuorenvarmasti, etten voi voittaa sitä väittelyä. 
  'Mistä tiedät, ettei hän tapa meitä?' minä kysyn sen sijaan. Se on mielestäni hyvä kysymys. Näen mielessäni aamu-uutisten otsikot: Perhe surmattu Lincoln Parkissa olevassa huoneistossa."


HarperCollins Nordic AB 2016, 400 sivua
Suomentanut Virpi Kuusela
Kannen suunnittelu: Harlequin (UK) Ltd
Kannen kuvat: Irene Lamprakou / Trevillion Images ja Shutterstock