Bo Giertz: Kalliopohja

Suomentanut Aune Brotherus 

Kalliopohja on vanha hengellinen klassikkoromaani, joka kertoo kolmen ruotsalaisen papin vaiheista 1800-luvun alusta vuoteen 1940 asti. Kirjan kolmen eri osan välillä kuluu aina kymmeniä vuosia. 

Vuosilukujahan Giertz ei kertaakaan mainitse, mutta kirjan alussa Ruotsi on sodassa Venäjää vastaan ja menettää Suomen, ja viimeisen osan lopussa päättyy Suomen talvisota. 

Tarinan kolme pappia elävät kukin vuorollaan Ödesjön maalaispappilassa, ja jokainen käy oman kamppailunsa todellisen uskon löytämiseksi. Huoleton ja välinpitämätön suhtautuminen uskonasioihin saattaakin muuttua suorittamiseksi ja lakihenkisyydeksi. Kirjan henkilöt sortuvat luottamaan omaan parannukseensa, antautumiseensa ja pyhitykseensä, vaikka pelastus ei tule meidän omista teoistamme, vaan yksin armosta. 

Monien vaiheiden jälkeen nämä kolme pappia ajautuvat hengelliseen konkurssiin niissä omissa yrityksissään. Hengen köyhyyden kautta löytyy vihdoin evankeliumin valo. 

Erään papin läheinen ystävä kääntyy myös luottamaan omiin kokemuksiinsa. Hänen kauttaan Giertz käsittelee Raamatun arvovaltaa. Onko tärkeämpää Jumalan elävä ja pysyvä sana vai omat muuttuvat fiilikset, joiden kautta Jumala muka antaa joka päivä uutta ilmoitusta? 

Kalliopohja on todella hieno ja syvällinen vanhan ajan kristillinen romaani, joka esittelee perinteisen luterilaisen vanhurskauttamisopin kaikessa ihanuudessaan. Eli miten ihminen saa syntinsä anteeksi:  yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden. 

Kirja on upea lukuelämys myös historiallisena romaanina. Nautin sen ajankuvasta, menneiden aikojen tunnelmasta ja myös Giertzin kielestä. Hän on todella osannut kirjoittaa. 

Ruotsalainen Bo Giertz (1905-1998) oli itsekin pappi (ja piispa). Hän kirjoitti lukuisia kristillisiä kirjoja - myös ainakin kolme romaania (en tiedä onko muita, mutta ainakin kolme suomennettua romaania on tiedossani).  

Aurinko Kustannus 2012 

415 sivua 

1. painos WSOY 1942 

Alkuteos: Stengrunden 

Kansi: Paula Kontiainen