Kirjassaan Kärsimys ja ilo Eero Huovinen käy jae jakeelta läpi Raamatun seitsemän psalmia, joita sanotaan katumuspsalmeiksi. Näitä ovat psalmit 6, 32, 38, 51, 102, 130 ja 143.
Kyseisissä psalmeissa on nimensä mukaisesti paljon synnin aiheuttamaa katumusta; synti on kuin raskas taakka rukoilijan harteilla, ja hän huutaa syvyydestä, että Jumala antaisi anteeksi. Mutta nämä psalmit eivät jää siihen, vaan niissä saadaan myös kokea Jumalan armon ja anteeksiantamuksen aikaansaamaa vapautta ja iloa.
Lisäksi näiden psalmien rukouksiin voi yhtyä kuka tahansa kärsivä ihminen, joka huutaa Jumalalta apua, vastausta ja helpotusta tuskaansa. Psalmien kirjoittajat ovat kokeneet sekä fyysistä että henkistä tuskaa. He ovat sairastaneet, kärsineet ja olleet epätoivoisia, mutta rukouksissa on myös toivoa, harrasta odotusta, varmuutta Jumalan vastauksesta - ja iloa.
Eero Huovinen kirjoittaa:
Psalmien ikiaikainen puhuttelevuus kätkeytyy siihen, että ne niin väkevästi ottavat todesta sekä ihmiselämän ankaruuden että Jumalan hyvyyden. Kun ne molemmat ovat totta, saavat olla totta ja tulevat todeksi, kärsivä voi löytää tien vapauteen ja iloon.
Kaikkea tätä psalmien kuvaamaa kärsimystä ja iloa Eero Huovinen pohtii kirjassaan hyvin syvällisesti ja hoitavasti. Teos avaa näihin psalmeihin paljon uusia näköaloja. Lukija saa purkaa kirjan äärellä omia kipujaan ja saa samalla rohkaisua ja lohdutusta. Meitä rohkaistaan uskomaan armolliseen ja rukouksia kuulevaan Jumalaan.
Kärsimys ja ilo on todellinen aarrearkku, joka sisältää niin paljon hienoja ajatuksia monista eri aiheista, että tällaisessa blogikirjoituksessa sieltä ei pysty paljoa ammentamaan. Mutta suosittelen lämpimästi kirjan lukemista. Jo 1100-1200 -lukujen vaihteessa paavina toiminut Innocentius III antoi ohjeen, että katumuspsalmeja on luettava erityisesti paastonaikana. Joten juuri nyt on sopiva hetki tutustua tähän kirjaan, jos et ole vielä tätä lukenut. Tai vaikka olisitkin. Huovisen teoksesta avautuu varmasti jotain uutta jokaisella lukukerralla. Uskon, että tulen itsekin palaamaan tähän kirjaan vielä monet kerrat.
Seuraava ote kirjasta kuvaa hyvin sitä, miten hoitavaa ja lohdullista Huovisen teksti on:
Heikolle rukoilijalle on vahva tuki, että Jumala tuntee jo kaipauksenkin. Jos usko toteutuu jo odottamisessa, niin rukous toteutuu jo hapuilussa. Ei aina tarvita monia sanoja eikä suuria eleitä. Jo ennen kuin ehdin pukea sanoiksi omaa odotustani, Jumala tietää. Jumala tietää paitsi sen, millaisessa tilassa minä olen, myös sen, mitä minä kaipaan. --
-- Jo ennen kuin ihminen aloittaa rukouksensa Jumala on jo katsellut ja kuunnellut ihmisen kaipauksia.
Koska kirja sisältää niin paljon, jakamani otteet ovat tietysti vain pintaraapaisu siitä kaikesta. Tärkeintä antia näissä psalmeissa ja Huovisen kirjassa on toki se, mitä ne kertovat synnistä, katumuksesta ja Jumalan ihmeellisestä armosta - Jumalasta, joka antaessaan anteeksi pyyhkii synnit pois niin kuin niitä ei olisi koskaan ollutkaan. Tästä Huovinen kirjoittaa:
Pois pyyhityt synnit on nollattu eikä niihin enää tarvitse palata. Puhtaaksi peseminen tekee mustan menneisyyden valkeaksi, synkän elämän kirkkaaksi. Anteeksi antaminen merkitsee sitä, että Jumala unohtaa ihmisen synnit eikä enää näe syytä tuomita niitä.
WSOY 2006
212 sivua
Typografia Marjaana Virta
Kirjasta on blogannut myös Reijo Telaranta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti