Sari Vuoristo: Säätiedotus merenkulkijoille

Nämä Sari Vuoriston novellit kertovat merestä ja rakkaudesta. Merellinen ympäristö luo taustan mitä erilaisimmille ihmissuhdekuvioille ja usein yllättäville, jopa dramaattisille elämän käännekohdille. Meri tuo novelleihin oman tunnelmansa, joka tekee näistä novelleista nautinnollista luettavaa, kuten myös Vuoriston kaunis kieli ja taitava ihmissuhdekuvaus. 

Joskus meri on tyyni, joskus se myrskyää. Se saattaa tuoda novellien henkilöt yhteen, mutta myös erottaa heidät toisistaan. Tavalla tai toisella.  

Heillä oli kaikki ne valtameret välissään, tuulet olivat kuljettaneet heidät aivan eri puolille rantaa. 

Novelleissa ollaan useimmiten Suomessa, mutta lukija pääsee mukaan myös Grönlantiin, Kreikkaan, Espanjaan ja purjehtimaan maailman ympäri. Monessa novellissa on kesä, joskus myös syksy tai talvi. Monesti purjehditaan tai lomaillaan, mutta myös eletään arkea meren rannalla, kuten Helsingissä tai sitten saaristossa, jonne Sumu-nimisen novellin päähenkilö Hanna on muuttanut rakkauden perässä. 

Useassa tarinassa Vuoristo käsittelee parisuhdetta, mutta novelli Tyhjyys kertoo isäsuhteesta. On myös yksinhuoltajaäiti pienen tyttärensä kanssa ja kaksi novellia, jotka kerrotaan lapsen näkökulmasta. 

Säätiedotus merenkulkijoille on täydellistä luettavaa niille, jotka haluavat fiilistellä merellisissä tunnelmissa ja samalla pohtia ihmissuhteiden monia mutkia. Kirja on ihanaa kesälukemista, mutta sopii myös muina vuodenaikoina nautittavaksi. 

Tässä hiukan kesäisen levollista tunnelmaa: 

Tatu käänteli kalaa. Se tuoksui hyvältä, se oli ainoa oikea tuoksu tällaisena iltana, se sekoittuneena mereen ja mäntyjen pistävään hajuun. Avasimme viinipullon, halusimme nauttia viimeisestä kokonaisesta lomapäivästä kunnolla. Olin ottanut jälkiruokakakunkin jo esiin, levittänyt Ekströmin valkosuklaavanukasta ja mansikoita päälle. Meillä oli pitkä reissu takanamme ja nyt teki mieli vain painautua auringossa kiehunutta kalliota vasten ja sulkea silmät. 

Ja Vuoriston upeaa kieltä: 

Sirun katse, Micke ajatteli, Sirun katse hukkui hetkeksi vaaleanpunaisten kukkien ja mustikanvarpujen taakse, eikä Siru voinut kuin aavistaa. Meri aukesi edessä, Micke talloi kiivaasti simpukankuoria jotka rasahtivat murskaksi kenkien alle. Ja aina silloin meri myrskysi, he olivat pääsemättömissä satamassa, pakotettuja siihen ahtaaseen yhdessäoloon joka muulloin oli oma valinta. 

Oli mukavaa lukea pitkästä aikaa novelleja, varsinkin kun ne olivat näin hyviä ja veivät mennessään. Hyllyssäni on jo pitkään ollut toinenkin Vuoriston novellikokoelma; nyt on kovasti kiinnostusta ottaa sekin vihdoin luettavaksi. 

Säätiedotus merenkulkijoille puolestaan on niin hurmaava teos, että siihen tekee mieli palata vielä joskus uudestaan. 

Gummerus 2008, 3. painos 

231 sivua 

Kannen suunnittelu: Jenni Noponen 

Muissa blogeissa: 

Amman lukuhetki 

Eniten minua kiinnostaa tie 

Hemulin kirjahylly