perjantai 9. syyskuuta 2022

Liza Marklund: Napapiiri


Suomentanut Antti Autio

Olen lukenut Liza Marklundin dekkareita joskus ennen blogiaikaa. Siitä on niin kauan, etten edes enää muistanut, millaisia ne olivat. Nyt Napapiiri houkutteli minut tämän uuden sarjan pariin. Kun tapahtumat sijoittuvat Lappiin ja erään lukupiirin henkilöiden elämään, siinä kaksi asiaa, jotka herättivät kiinnostukseni. 

Ollaan pienellä paikkakunnalla Pohjois-Ruotsissa. Elokuussa 1980 viiden lukiolaistytön Napapiiri-nimiseen lukupiiriin kuulunut Sofia katoaa jäljettömiin. Häntä ei koskaan löydetä. Nelisenkymmentä vuotta myöhemmin juuri ennen joulua Sofian päätön ruumis ja hänelle kuuluneita tavaroita löydetään muurattuna hänen katoamiskesänään rakennetun sillan perustuksiin. Nyt vuosien jälkeen lukupiiriläiset kohtaavat toisensa jälleen ja joutuvat muistamaan kaikki sen kevään ja kesän dramaattiset tapahtumat. 

Tapausta tutkii paikallinen poliisipäällikkö Wiking Stormberg, tyttöjen ikäkaveri, johon melkein kaikki olivat aikoinaan ihastuneita. Poliisiaseman vastaanottovirkailijana puolestaan työskentelee yksi lukupiiriläisistä, Carina. 

Marklund kertoo tapahtumia jokaisen tytön näkökulmasta sekä menneisyydessä että nykyhetkessä. Vuonna 1980 kokoonnutaan kerran kuussa lukupiiriin, jonka jokainen tyttö vuorollaan vetää ja pitää alustuksen luettavaksi valitsemastaan kirjasta. Kiinnostavien kirjallisuuskeskustelujen ohella tyttöjen välit kiristyvät koko kevään ja kesän ajan. Lukupiirin kokoontumiset alkavat päättyä dramaattisiin riitoihin. Melkoista elämää heillä on myös piirin ulkopuolella. 

Mitä heidän välillään oikein tapahtui tuona kesänä, ja liittyykö se jotenkin Sofian katoamiseen, joka on nyt paljastunut raa'aksi murhaksi? Kun heidän nuoruuteensa ja nykyhetkeensä pääsee kurkistamaan, yksi jos toinenkin alkaa vaikuttaa epäilyttävältä. 

Ja sitten kuitenkin, kaikista epäilyistäni huolimatta, Marklund veti maton jalkojeni alta ja yllätti minut täysin! Kuten kunnon dekkarissa kuuluu tapahtuakin. Lopun käänne oli uskomaton. Ehkä joku terävä lukija olisi arvannut tuonkin, mutta minua Marklund onnistui kyllä huijaamaan täysillä. 

Napapiiri on mukaansatempaava, koukuttava ja jännittävä dekkari. Nautinnollista luettavaa siis. Kirjassa on kyllä kovin ronskeja seksikohtauksia. Itse luen mieluummin hienovaraisempaa kuvausta aiheesta, mutta kun kirja oli muuten todella hyvä, niin menihän sekin siinä. 

Tällaista Ruotsin Lappiin sijoittuvaa dekkarisarjaa voisin kyllä mielelläni jäädä seuraamaan. 

Otava 2021 
365 sivua 
Alkuteos: Polcirkeln 2021 

Muissa blogeissa: 

10 kommenttia:

  1. Marklundilta olen lukenut vain vähän. Tähän voisi kyllä tarttua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on kyllä koukuttava ja tässä oli myös kiehtovia ihmissuhdekuvioita.

      Poista
  2. Mää en oo lukenu Marklundilta vielä yhtään kirjaa. Tää vois kyllä olla se eka!

    Eikoo siisti tunne, ku kirjailija huijaa täysillä? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa tutustua! Tuo lukupiirikin oli iso plussa tässä. Ja Lappi.

      Joo, on se tosi siisti tunne, lukiessaan sitä tykkää tulla huijatuksi, muussa elämässä ei niin mielellään :D

      Poista
  3. Tykkäsin tästäkin Marklundin kirjasta. Tämä oli sellainen rento joulun aikaan sopiva dekkari, kun on lunta maassa ja ulkona kylmä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joulun aikaan ja talveen tämä sopii kyllä hyvin. Minähän en enää muista, millaisia muut Marklundin dekkarit ovat olleet, mutta ehkä voisi joskus lukea uudestaan niitä vanhojakin.

      Poista
  4. Minäkin luin muinoin sitä Annika Bengtzon -sarjaa ja aluksi pidin. Sitten se alkoi muuttua hömelöksi ja jäi sarjan lukeminen kesken. En enää muista monenteenko kirjaan: aika monta kyllä luin.

    Tässä on kiinnostava juoni eli voisin lukea, jos joskus tulee enkunnos. Suomessa lukuaika on niin rajallinen, että suosin suomalaista kirjallisuutta siellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai se sarja muuttui sitten. Millähän tavalla hömelöksi? No hyvä jos se oli kuitenkin aluksi hyvä. Kannattaa lukea tämä Napapiiri, toivottavasti se käännetään englanniksi. Suomessa kannattaa tosiaan suosia suomalaista!

      Poista
    2. En enää tarkalleen muista, mikä siinä alkoi risoa, mutta muistelisin että liittyi itse Annikaan ja hänen persoonaansa ja muuhun kirjan yleiseen tyyliin. Ekat kirjat tosiaan ahmaisi, mutta sitten alkoi alaluisu. Näin siis minulla, joku muu varmaan tykkäili loppuun asti (tai en tiedä jatkuuko sarja vielä). :)

      Poista
    3. Sepä harmi, että sarja meni sitten niin alamäkeen. Itse luin varmaan vain muutaman ensimmäisen kirjan, joten en ehtinyt huomata muutosta. En tiedä jatkuuko sarja, mutta tuossa Napapiirin kannessa puhutaan Pohjolan dekkarikuningattaren paluusta, eli onko hän ollut välillä hiljaa?

      Poista