maanantai 10. kesäkuuta 2019

Kesäkevennys: "Keittokirjarikas elämäni"

Eli kesän kunniaksi tällaista kevyempää kirjajuttua! Jaoin tämän blogini instagram-tilillä jo viime viikolla, mutta tänne blogiin tulee vähän pitempi versio.

Tuo kuvassa näkyvä Kotiruoka-keittokirja on ollut minulla melkein 30 vuotta, koska siinä on äitini kirjoittama omistuskirjoitus vuodelta 1990. Tarpeellinen se on ollutkin ja on kulunut käytössä.

Kaikkea en kuitenkaan ole tästäkään kirjasta huomannut enkä kokeillut. Niinpä esimerkiksi vasta viime viikolla tajusin, että mustikkapiirakan voi tehdä myös mikrossa! Kiinnostuin asiasta kahdesta syystä: a) olin utelias tietämään, miten se onnistuisi mikrossa ja b) leivontaintoa oli, mutta en olisi halunnut lämmittää uunia, koska kesällä kotimme kuumenee tarpeeksi muutenkin.

Tuumasta toimeen siis! Ensin pohjaa piti paistaa mikrossa 3-5 minuuttia. Paistoin täydet viisi minuuttia, mutta ainakin meidän mikrossa olisi tainnut riittää vähempikin. Nimittäin vaikka piirakka ei hampaissa tuntunut mitenkään kovalta, sitä oli kuitenkin hankala leikata.

Lopuksi sitten laitettiin täyte päälle ja paistettiin vielä 8 minuuttia. Täydellä teholla nämä molemmat vaiheet.

Kun piirakka sitten hiukan jäähtyi huoneenlämmössä, se alkoi näyttää aivan normaalilta mustikkapiirakalta - ja makukin oli erinomaisen herkullinen ja suussasulava! Näin totesi arvovaltainen raatimme eli minä ja mieheni.

Se suussasulavuushan tulee siitä, että käytin murotaikinapiiraan ohjetta, jossa sekä rasva että täytteen kermaviili antavat ihanasti makua. Murotaikinapiiraan ohjeella voi tehdä muitakin piirakoita (omena-, raparperi- tai marjapiiras).

Niiden ohjeissa on pieniä eroja, mutta tässä se mustikkapiirakka:

100 g rasvaa
3/4 dl sokeria
1 muna
1 tl leivinjauhetta
2,5 dl vehnäjauhoja (tai 1 dl graham- ja 1,5 dl vehnäjauhoja)

Täyte:
0,5 - 1 l mustikoita
2 rkl perunajauhoja
0,5 - 1 dl sokeria

Kermaviiliseos:
2 dl kermaviiliä
0,5 dl sokeria
1 muna
1 tl vanilliinisokeria
(itse pidän niin paljon vaniljasta, että käytän aina vaniljasokeria ja laitan sitä ainakin kaksi kertaa enemmän kuin ohjeessa sanotaan!)

Vaahdota pehmeä rasva ja sokeri. Lisää muna hyvin sekoittaen. Lisää jauho-leivinjauheseos. Sekoita taikina nopeasti tasaiseksi.

Painele taikina jauhotetuin käsin matalan paistosvuoan pohjalle ja reunoille. (Jos paistat mikrossa, paista tässä kohtaa pelkkää pohjaa 3-5 min. ja käännä vuokaa puoli kierrosta kypsymisen puolessa välissä.) Levitä täyte. Sekoita kermaviiliseoksen aineet keskenään ja kaada seos tasaisesti täytteen päälle. Paista joko mikrossa täydellä teholla n. 12 min. tai uunin alatasossa 200 asteessa n. 25 min.

                                                *****************

Muruseoksenkin siihen voisi tehdä, mutta itse en ole tehnyt sitä, ja jätän sen pois myös tästä bloggauksesta, koska oikeastaan kirjoitan tätä aika kiireessä.

Kiireestä puheen ollen lähipäivinä saatan olla aika ohjelmoitu. Vierailen kyllä teidän muidenkin blogeissa - ja vastailen mahdollisiin kommentteihinne - taas kun ehdin. Kesäkiireensä ja muut kiireensä on varmasti itse kullakin. Nautitaan Suomen kesästä! Paitsi jos luet tätä jossain Suomen ulkopuolella, niin nauti siitä ympäristöstä, ilmastosta ja vuodenajasta, joka siellä vallitsee.

Viva la vida - y el verano! Palaillaan!

Kotiruoka-keittokirjan ovat toimittaneet Kaisa Isotalo, Raija Kuittinen ja Ragni Tennberg. 
Kustannusosakeyhtiö Otava
Minun kirjani on 50. painos (täysin uusitun 48. painoksen 3. painos) vuodelta 1989

P. S. Instagramissa monet jo kommentoivat viime viikolla, että heilläkin on tämä Kotiruoka-keittokirja, ja muutama muukin sanoi saaneensa sen omalta äidiltään. Tämä onkin meille monille hyvin muistorikas kirja, jolla on paljon tunnearvoa :)

10 kommenttia:

  1. Tuttu kirja oudommissa kansissa:) Mulla on oma 43. painos v. 1982. Sitten on kaksi 50- ja 60-luvuilta, joista toinen on ollut mieheni tädin, toinen ostettiin joskus erään koulun lopettajaisista. Ja äidilläni on omansa samanlaisin kansin kuin nuo kaksi. Siitä omastani muuten just eilen tein Säästäjän kakun:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla vasta on ihanan vanhoja painoksia! :) Säästäjän kakusta en ole kuullutkaan. En toki ole kaikkia ohjeita selannut läpi tästä kirjasta. Ja varmaan uudemmista painoksista jätetään aina jotain vanhaa poiskin.

      Poista
    2. Äitini kirjassa oli aikanaan sellainenkin kakku kuin "Puhelinkakku". Minun kirjassani ei sitä enää ollut...:) Minun kirjassani on muuten osittain vielä samaa kuvitusta kuin noissa vanhemmissa kirjoissa. Mietin eilen sitä, että mikähän on keittokirjojen tulevaisuus ylipäätään. Olen huomannut, että nuorempi väki katsoo ohjeet kännykästä. Joskus sentään keittokirjankin ottavat katsottavakseen vielä.

      Poista
    3. Tosiaan, ehkä keittokirjatkin alkavat jäädä menneisyyteen, ainakin osittain... ja nuoremmilla ihmisillä varsinkin. Kyllä joskus itsekin katson netistä jotain, kun pitää äkkiä löytää tietynlainen ohje.

      Se "Puhelinkakku" kuulostaa salaperäiseltä! :) Mistähän se sai nimensä ja mitä se mahtoi pitää sisällään?

      Poista
    4. Se on ihan kuivakakku. Sitruunakakku sopisi nimeksi varmaan paremmin:) Mistä tosiaan lie Puhelinkakku nimensä saanut. Liekö se puhelin ollut silloin niin hieno asia, että on joku kakku pitänyt sen mukaan nimetä...

      Sen aineita on: 2 munaa, 2 dl sokeria, 2 dl hyvää kermaa, 1 tl leivinjauhetta, 1:n sitruunan kuori, 2 1/2 dl vehnäjauhoja ja 1/2 dl perunajauhoja. Munat ja sokeri vatkataaan vaahdoksi. Vatkattu kerma ja siihen sekoitettu sooda, raastettu sitruunankuori ja jauhot sekoitetaan joukkoon. Paistoaika oli 40 min. 200 asteessa. (Mutta nykykakkuvuoalla kait sen 175 astetta. Aika lyhyt tuo paistoaika?).

      Katselin vielä sitä omaa kirjaani ja siinä oli kakkku nimeltä Kermakakku, joka oli samantapainen. Eroa oli ainemäärissä ja kermakakusta puuttui perunajauhot. Rasvaa ei ollut kummassakaan. En muistaakseni ole kokeillut kumpaakaan, kun harvoin muutenkaan mitään tulee leivottua.

      Poista
    5. Vai niin tavallinen kakku löytyi erikoisen nimen takaa. Herkullinen kyllä varmasti, koska sitruuna antaa hyvän maun! Puhelin on kyllä voinut olla niin jännä asia, että on antanut kakullekin nimen... :) Tuo paistoaika on kyllä ihmeen lyhyt...

      Poista
  2. Tätä kirjaa minäkin olen lukenut. :D Tämä keittokirja oli äidilläni, ostin sen itselleni sekä lapsilleni myöskin. Voin myös suositella, se on erinomainen ruoanvalmistuksen perusteos.
    Mukavaa kesän jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erinomainen kirja kyllä! Ja monen sellaisenkin lukema, joka ei muuten lue :) Mukavaa kesän jatkoa sinullekin!

      Poista
  3. Minä olen myös joskus tehnyt piirakkaa mikrossa...siitä on kyllä jo tosi kauan aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, ja minä tosiaan vasta nyt keksin tämän mikrojutun. Jotkut asiat vain menevät ohi, vaikka on melkein 30 vuotta käyttänyt tätäkin keittokirjaa... ja jopa tehnyt mustikkapiirakkaa tällä samalla ohjeella, mutta vain uunissa. Kun se mikro-ohje on vasta aivan lopussa seuraavalla sivulla, ehkä en ole vain koskaan kiinnittänyt siihen huomiota...?

      Poista

Kommenttien valvonta on otettu käyttöön roskapostikommenttien estämiseksi.