Cecilia katsoi häntä silmiin ja näki puhdasta, alkukantaista kauhua.
Määrittelikö yksi teko sen, kuka ihminen oli loppuelämänsä? Riittikö yksi ainoa paha teko teini-ikäisenä tekemään tyhjäksi kaksikymmentä vuotta kestäneen avioliiton, hyvän avioliiton, kaksikymmentä vuotta hyvänä aviomiehenä ja isänä?"
Jätin tämän kirjan kerran kesken ja palautin kirjastoon, mutta sitten luin Moriartyn Mustat valkeat valheet, ihastuin ja halusin antaa tällekin kirjalle uuden mahdollisuuden. Hyvä aviomies on toki aivan erilainen, mutta nyt kun tiesin sen jo etukäteen, en kohdistanut siihen liiallisia odotuksia ja hyväksyin sen sellaisena kuin se oli. Tästä myöhemmin lisää.
Sydneyssä asuva Cecilia Fitzpatrick on menestyvä Tupperware-myyjä, kolmen tyttären äiti ja onnellisesti naimisissa miehensä John-Paulin kanssa. Idylli on täydellinen. Mutta kerran John-Paulin ollessa työmatkalla hän löytää kotinsa ullakolta jotain yllättävää. Siellä on kirje, jonka päällä lukee John-Paulin käsialalla: "Avattava vasta kuoltuani." Kirjeen sisältö murskaa Cecilian idyllin. Siinä John-Paul tunnustaa jotain niin kauheaa, että sen paljastuminen olisi perheelle katastrofi.
Kaiken lisäksi: miten John Paul on saattanut elää sellaisessa valheessa kaikki nämä vuodet? Onko hän sittenkään se hyvä aviomies ja hyvä ihminen, jona Cecilia on häntä pitänyt? Voiko tällaista koskaan antaa anteeksi, voiko avioliitto koskaan enää palata entiselleen?
Samaan aikaan Melbournessa asuvan Tessin avioliitto on myös raunioina. Aivan yllättäen hänen miehensä Will ja paras ystävänsä Felicity (joka on myös Tessin serkku ja melkein kuin kaksossisko) paljastavat rakastuneensa toisiinsa. Tess ottaa poikansa Liamin ja pakenee Sydneyssä asuvan äitinsä luo.
Tessin poika menee siellä heti kouluun, jossa on töissä myös Rachel Crowley. Tämä ei ole koskaan toipunut 30 vuotta sitten tapahtuneesta tyttärensä kuolemasta. Nyt hän on murheen murtama, koska on menettämässä loputkin jäljellä olevat perheenjäsenensä.
Lisäksi yllättäen käy ilmi, että samassa koulussa on liikunnanopettajana Connor Whitby, Tessin poikaystävä vuosien takaa.
Näiden ihmisten keskinäisten suhteiden, menneisyyden ja nykyisyyden ympärille tarina rakentuu. Entä millainen tulevaisuus itse kutakin odottaa kaiken jälkeen? Moriarty on taitava ihmissuhteiden ja ihmisten tunne-elämän kuvaaja.
Muuten tarina etenee tuskastuttavan hitaasti - siis ainakin, jos erehtyy odottamaan tältä kirjalta piinaavaa jännitystä. Sitä ei tule. Vasta kun puolet kirjasta on luettu, alkaa tapahtua edes jotain. Siksi jätin tämän kirjan kesken silloin kerran.
Muutenkin Hyvä aviomies on hyvin erilainen ja epätavallinen rikostarina. Lopussa se onnistuu kuitenkin tarjoamaan yllätyksiäkin. Pidin myös epilogista, jossa pohditaan, että koskaan ei voi tietää, kuinka asiat olisivat voineet mennä, jos olisikin tapahtunut jotain aivan muuta.
Itse olin lopulta tyytyväinen tämänkin kirjan antiin nyt, kun en enää odottanut siltä mieletöntä jännitystä. Minua kiinnostaa joka tapauksessa australialainen elämänmeno, ja sitähän tämä kirja kyllä tarjoaa. Kaiken lisäksi tapahtumat sijoittuvat pääsiäisviikkoon, maanantaista aina pääsiäissunnuntaihin asti, joten samalla sai seurata australialaista pääsiäisenviettoa. Lapset etsivät piilotettuja suklaamunia, koulussa järjestetään hattukulkue ja pitkäperjantaiaamuna joka kodissa syödään pääsiäispullia (hot cross buns, kertoi siskoni), joihin liittyen voi näyttää olevan tärkeässä osassa.
Australian syyssäätäkin saa ihailla:
"Sää ei parantanut asiaa. Ihana ilma tuntui tekevän pilkkaa Tessin kivusta. Sydney kylpi kultaisessa udussa. Japaninvaahterat koulun edessä liekehtivät syysväreissä, kamelian kukat olivat syvänpunaisia. Luokkien ikkunoiden edessä oli kirkkaanpunaisia, keltaisia, lohenpunaisia ja kermanvalkoisia ruukkubegonioita. St Angelan hiekkakivikirkon pitkät linjat piirtyivät teräviä koboltinsinistä taivasta vasten. Maailma on hyvin kaunis, sanoi Sydney Tessille. Mikä sinua oikein vaivaa?"
WSOY 2014
444 sivua
Alkuteos The Husband's Secret
Suomentanut Helene Bützow
Hiukan noita vastaavia ongelmia koin itsekin kirjaa lukiessa. Hidastempoinen, eikä sitten juuri mitään tapahdu.
VastaaPoistaSepä se. Mustat valkeat valheet oli aivan erilainen. Toivottavasti myös niissä parissa muussa, joita en vielä ole lukenut, on enemmän jännitystä kuin tässä.
Poista