Heikki Tykkyläinen: Lumisten kukkien unet

Heikki Tykkyläinen on kauniita, herkkiä rakkausrunoja kirjoittava romantikko. Nuorempana vietin yhteensä neljä vuotta Hangossa, jossa minä ja monet muut tulimme tuntemaan tämän legendaarisen persoonan. Noilla sanoilla ainakin minä kuvailisin häntä.

Vasta tänä talvena sain sattumalta tietää, että häneltä on ilmestynyt runokokoelma jo vuonna 2015. Olihan kirja heti tilattava - ja kun se tänään tuli postilaatikkoon, se oli myös heti luettava!

Kirjassa tekstejä nimitetään kylläkin ajatelmiksi, mutta käytän nyt kuitenkin tässä sanaa runo - eivätköhän ne melko runollisia ole!

Kirjan on toimittanut Elisa Tykkyläinen, kirjoittajan tytär. Useimmat tekstit ovat juuri rakkausrunoja, jotka ovat aivan epäilemättä Heikki Tykkyläisen ominta aluetta. Niissä on paljon kauneutta, kuten tässä, runon Ikävä ja lohtu alussa:

Rakas
niittykukat tuoksuvat
ruiskukat sinistyvät.

Minä
ikävöin
sinistä
tuoksua
ja 
sinua.

Runo olisi hieno kokonaisuutena, mutta kokonaista runoa ei tietääkseni saa lainata...

Monissa runoissa on luonnon ja eri vuodenaikojen kauneutta, kuten seuraavassa talvisessa runossa, jonka nimi on Talvilumikki (josta lainaan taas alkua):

Rakas
talvella
hiuksillesi laskeutuvat
lumitähdet.

Silmiesi ripsiin
jäätyvät
pienet
pakkaskellot.

Poskillesi lentävät
punatulkut.

Huulillesi 
talviruusut.

Monissa runoissa on mukavia tarinoita, sellaisia leppoisia, jollaisena olen kirjoittajan itsensäkin tuntenut. Myös lempeän humoristisia kohtia löytyy, kuten hääpäivän riisisateessa "muutamat jyväset / piiloutuivat Sinun söpöön / napaasi." Absurdejakin asioita tapahtuu, kuten että heinänuhan ja aivastuksen myötä "nenästäni / lehahti / kaksi lepakkoa / lentoon."

Runoissa rakkaus syntyy, kukoistaa ja kuolee. Kirjoittaja kaipaa rakastaan, on onnellinen tämän sylissä, ihailee naisen kauneutta, mutta joutuu myös rakkauden haudalle.

Kirjan loppuosassa on kristillissävytteisiä runoja, jotka ovat kuitenkin enemmän tarunomaisia, pieniä legendoja. Nekin sopivat hyvin Tykkyläisen tapaan kertoa unenomaisia tarinoita, joissa kaikki on mahdollista.

Heikki Tykkyläisen viehättävissä runoissa on sitä jotain - taikaa. Hän osaa kuvata tunteita ja luoda tunnelmia. Olenkin iloinen, että sain käsiini tämän hänen kirjansa. Itselleni ne ovat kaiken lisäksi tuulahdus menneisyydestä, muisto joistain Hangossa vietetyistä nuoruusvuosista. Siksi niissä tuntuvat merituulessa keinuvat kaislat ja auringon lämmittämät rantakalliot.

Books on Demand 2015, 111 sivua
Toimittanut Elise Tykkyläinen
https://www.adlibris.com/fi/kirja/lumisten-kukkien-unet-9789523300545

Runojen ja suklaajuoman äärellä ilta kului mukavasti.