Pirjo ja Reijo Toivanen: Proseccoa, per favore!

Teksti: Pirjo Toivanen 

Valokuvat: Reijo Toivanen 

Pirjo ja Reijo Toivanen kertovat tässä vuonna 2018 ilmestyneessä kirjassaan hankkineensa parikymmentä vuotta sitten lomakodin Stresasta, Italian Piemonten maakunnassa sijaitsevan Maggiore-järven rannalta. He ihastuivat paikkakuntaan niin, että muuttivat kirjansa Stresaan kymmenisen vuotta myöhemmin. 

Proseccoa, per favore kertoo tuosta Toivasten nykyisestä kotiseudusta ja heidän elämästään siellä sekä sanoin että kuvin. Pari vuotta sitten ihastuin heidän värikkääseen matkakirjaansa Salsaa ja mojitoa, ja yhtä ihastuttava lukuelämys oli myös tämä Italia-kirja. Samoista syistä. Tässäkin kirjassa on paljon Reijo Toivasen ottamia upeita, värikkäitä valokuvia kohteesta, tällä kertaa siis Italiasta. Ne täydentävät hienosti Pirjo Toivasen kerrontaa italialaisesta elämänmenosta, kulttuurieroista ja siitä, mitä on olla ulkosuomalaisena Italiassa. 

Nyt jo viikkokausien ajan olen ollut todella huono lukija; keskittymiskykyä ei useinkaan ole, vaikka kirjat olisivat miten kiinnostavia. Sitäkin ihanampaa on, kun saa käsiinsä kirjan, josta jaksaa innostua ja johon jaksaa syventyä. Tämä Toivasten kirja oli sellainen. Siihen oli helppo keskittyä väsyneenäkin, se oli kiehtova ja mukaansatempaava. Nautinnollinen lukuelämys ja nojatuolimatka! 

Italiasta kiinnostuneille tämä kirja onkin ihan must. Matkakuumetta se kyllä varmasti nostaa - tai saa Etelä-Eurooppaan muuttamisesta haaveilevat haaveilemaan entistä enemmän. Itsellenikin muistui mieleen, kuinka nuorempana luin paljon kirjoja, joissa joku muutti Italiaan, Ranskaan tai Espanjaan. Ja jostain sellaisesta haaveilin silloin itsekin. Nykyään viihdyn Suomessa, mutta tällaisia kirjoja pitäisi lukea taas enemmän! 

Kun monissa muissa vastaavissa kirjoissa ostetaan joku karmeassa kunnossa oleva maalaistalon rötiskö Etelä-Euroopasta, ja sitä sitten hiki hatussa remontoidaan, Toivasten kirjassa positiivinen ero on se, että he muuttivat kerrostaloon, jossa ei tainnut olla ihmeemmin remontoitavaa. (Saunan Toivaset kyllä rakensivat, ja olihan siinäkin omat mutkansa matkassa.) Jotkut varmaan tykkäävät lukea niitä loputtomia remonttikuvauksia, mutta itse en ole sellaisesta erityisen kiinnostunut, joten oli kiva lukea sen sijaan nyt monenlaista muuta Italiasta ja siellä asumisesta. 

Tästä kirjasta mieleen jäi paikallisen kauniin ympäristön kuvaus, upeat puutarhat, kukkuloilla retkeily, toriostokset perjantaisin, naapurit ja muut paikalliset asukkaat, se miten ulkomaalainen on aina se erilainen ja hiukan ulkopuolinen. Varsinkin jos kielitaito ei yllä tunnetason kommunikointiin. 

Ikävyyksiäkin välillä tulee; kotona käy esimerkiksi murtovarkaita. Entä sitten muut kommellukset: kun Toivaset yrittivät sanoa tutustumiskäynnillä lääkärille olevansa terveitä suomalaisia, he tulivatkin sanoneeksi olevansa pyhimyksiä Suomesta. Viranomaiskäynnille oli syytä laittaa ykköset päälle kultakoruista lähtien, niin johan palvelu pelasi. Virkailija hymyili ja teititteli, ja papereihin saatiin leimat saman tien. 

Proseccoa, per favore on ihana kirja, joka hemmottelee lukijaa kauneudellaan, visuaalisuudellaan ja värikkyydellään. Täydellistä luettavaa silloin, kun haluat nautiskella. 

Stresa Kustannus osk. 2018 

111 sivua 

Graafinen suunnittelu ja taitto: Nalle Ritvola 

Kirjasta kertoo myös Hemulin kirjahylly.