Emma on 27-vuotias opiskelija, jolla on kaksi puolivalmista tutkintoa ja joka asuu vieläkin soluasunnossa ja rakastuu vääriin miehiin - taiteilijatyyppeihin, joilla on kiinnostavia ongelmia, joita Emmalla tuntuu olevan tarve ratkaista. Lopulta hän kuitenkin päätyy näiden miesten kanssa lähinnä vain taiteilijabileiden eriskummallisille jatkoille, panttilainaamoon, katkaisuklinikoille ja suljetun osaston odotusaulaan.
Emman ystävät alkavat olla jo tutkintonsa suorittaneita, onnellisesti parisuhteessa ja kaikin puolin vakiintuneita, kun Emma on vielä eksyksissä sekä opiskelun että miesten suhteen. Miesrintamalla on epäluotettava taiteilijatyyppi Janek, liian komea graduohjaaja Miikka ja parhaan ystävän mies Ilari, josta on pysyttävä erossa.
Tämän kirjan alussa Emma toteaa, että nyt on aika laittaa elämä järjestykseen. Hän päättää suorittaa vihdoin opintonsa loppuun, hankkia työpaikan ja asunnon, joka on koti. Hän päättää myös, että kunnes nämä tavoitteet on saavutettu, hänen on pysyttävä erossa kiinnostavista ongelmista eli miehistä, joilla niitä on. Kirja on riemukas tarina siitä, kuinka hän näissä tavoitteissaan onnistuu ja epäonnistuu.
Omasta mielestäni tämä on Veera Vaahteran chick lit -romaaneista paras, ja luinkin sen nyt jo toisen kerran. Tämä vain on ihan täydellinen hyvän mielen kirja ja romanttinen komedia. Herkulliset käänteet seuraavat toistaan ja mielenkiinto pysyy taatusti yllä. Käden ulottuvilla täytyisi kyllä olla joko suklaata tai jotain muuta hyvää, kun Emmakin syö välillä Fazerin sinistä ja joskus taas täytekeksejä ja teetä pelatessaan korttia parhaan ystävänsä Sannin kanssa. Toisaalta rahapulassa opiskelija joutuu joskus paistamaan öljyssä herkkusieniä tai syömään aamupalaksi ananassäilykkeitä.
Tarinan koukuttavuus on osittain siinä, että se voisi toisaalta olla totta. Siitä tulee niin elävästi mieleen omat opiskeluaikani ja urbaani sinkkuelämäni silloin joskus. Paljon kaikkea tätä se elämä silloin sisälsi. Siksi tähän on niin helppo eläytyä ja ikään kuin haaveilla menneistä ajoista, vaikka eihän silloin aina niin helppoa ollut, kuten ei Emmallakaan ole tässä tarinassa. Mutta hänelläkin surut ja ilot vuorottelevat - ja lopulta hän pääsee myös toteuttamaan joitain unelmiaan. Mutta niitä en tässä sen enempää paljasta.
Ihana kirja. Itselleni se oli täydellinen syysloman piristys ja sopiva kevennys tähän väliin. Suosittelen!
Kustannusosakeyhtiö Tammi 2012
272 sivua
En tiedä miksi suhtaudun epäilevästi kotimaisiin tämän lajin kirjoihin, ehkä pitäisi karistaa ennakkoluuloja. Oletko muuten lukenut Tamara McKinleyn Australiaan sijoittuvia kirjoja? Olen löytänyt ne äskettäin ja kahlannut kiitettävästi lähes kaikki läpi.
VastaaPoistaKyllä minusta ainakin tämä kyseinen kirja on oikeasti tosi hyvä. McKinleyn yksi Australia-kirja minulla oli, mutta lopulta vein sen kirpparille, kun ei tullut luettua... olisikohan pitänyt lukea...
Poista