keskiviikko 19. lokakuuta 2016

James Bowen: Bobin joulu - Kissa joka toi joulumielen

Sain lahjakortin, jolla sain ostettua yhden kirjan, ja ihastuin huomatessani, että Katukatti Bobista on ilmestynyt suomeksi kolmas kirja. Mitäs tuosta, että aivan vielä ei ole joulu - pian se kuitenkin on, ja innokkaimmathan ovat viritelleet joulumieltä jo alkusyksystä. Nythän teillä lukijoilla on hyvin aikaa varautua tämän kirjan hankkimiseen, jos nimittäin kissat, Lontoo ja huumeista toipuvan katusoittajan ja lehtimyyjän elämä kiinnostavat.

Bob on todella hurmaava kissa, joka ilmestyi Jamesin elämään, kun hänellä vielä meni huonosti. Katujen kasvatteina he molemmat pelastivat toisensa ja antoivat toisilleen syyn elää. Kun James alkoi kuljettaa Bobia mukanaan soitto- ja lehdenmyyntikeikoillaan Lontoon kaduilla, he tulivat koko ajan suositummiksi, kunnes heistä lopulta tuli julkkiksia, joiden kirjoja on ostettu ympäri maailmaa ilmeisesti miljoonittain.

Tämän kirjan alussa James on jo menestyvä ja kuuluisa, ja hän on Bobin kanssa kutsuvieraana kustantamon pikkujoulussa. Siellä hän tuntee kuitenkin ulkopuolisuutta hienojen ihmisten keskellä ja muistaa sen kurjuuden, jota hänen elämänsä oli vielä muutama vuosi taaksepäin. Näin hän  lähtee tässä kirjassa muistelemaan hänen ja Bobin ilmeisesti viimeistä köyhää joulunalusaikaa ja joulua.

Sinä vuonna joulukuu oli Lontoossa poikkeuksellisen kylmä ja luminen, ja lisäksi Jamesilla oli jalassaan kova kipu, joka oli estänyt häntä työskentelemästä kaduilla. Mutta lopulta kun sähkö ja kaasu uhkasivat loppua ja koko tuleva joulu mennä pilalle, Jamesin kissoineen oli pakko lähteä kadulle elantoaan tienaamaan. Monet käänteet siellä seuraavat toistaan tavalliseen tapaan - sekä ikävät että lämmittävät kohtaamiset ihmisten kanssa. Puhumattakaan kaikista muista sattumuksista.

Elämä Lontoon kaduilla on kyllä niin kovaa, että välillä minua pelotti lukea eteenpäin ja nähdä, mitä seuraavaksi tulisi vastaan. Mutta onneksi on myös hyvyyttä olemassa - ja ihmisiä, joilla on joulumieltä. Bob-kissa sai sinäkin jouluna osakseen paljon ihailua. Ja lopulta onneksi koitti joulu, joka Jamesillekin oli rauhan ja rakkauden juhlaa toisin kuin hänen aikaisemmassa elämässään.

Kirjan loppu tuo lukijalle taatusti joulumielen ja lämmittää sydäntä. Se minua vain pelottaa, kun ajattelen, miten tärkeä osa juuri Bobilla on Jamesin hyvinvoinnissa. Entäpä sitten, kun joskus tulee se päivä, jona Bob kuolee... Toivottavasti James jaksaa vielä silloinkin uskoa elämään.

Tämä kirja on hyvää lukemista näin joulun lähestyessä - ja ehkäpä joululahjaidea jollekin tuntemallesi kissojen ystävälle.

2 kommenttia:

  1. Tämä oli mukavan symppiskirja, niinkuin aiemmatkin Bob-kirjat. Välillä on kyllä kauhulla saanut seurata Lontoon katujen ikäviä tapahtumia. :(
    Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nämä Bob-kirjat ovat symppiksiä. Karmean kovaa kyllä se elämä Lontoon kaduilla, mutta onneksi kirjojen suosion ansiosta heidän ei tarvitse olla siellä enää.

      Poista