Huumori kukoisti runopiknikillä

Olin tänään mukana kirjaston järjestämällä runopiknikillä, jossa otettiin varaslähtö runon ja suven päivään. Harmi kyllä Suomen arvaamattoman kesäsään takia piknik jouduttiin viime hetkellä siirtämään sisätiloihin, mutta tunnelma oli katossa kaikesta huolimatta. 

Ohjelmassa oli monenlaista, mutta kiinnostavinta itselleni oli ensimmäinen tunti, jonka aikana Jussi Lampi ja Arto Juurakko esittivät Juurakon humoristisia, Etelä-Pohjanmaan murteella kirjoitettuja rakkausrunoja. Häneltä on ilmestynyt yksitoista runokirjaa, joista itse olen lukenut tähän mennessä kolme. Paljon luettavaa on siis vielä jäljellä, mutta joka tapauksessa tiesin, että hauskaa tulisi olemaan, ja kyllä siellä monet hyvät naurut saatiinkin. Paikallinen kirjaystäväni sanoikin, että tämähän oli kuin olisi ollut stand up -koomikon keikalla. 

Arto Juurakko

Jussi Lampi

(Siinä pari kuvaa. Ikävä kyllä kuvausympäristö ei ollut kovin esteettinen, kun kaikki esiintymiset hoidettiin kirjaston lainaustiskin takaa. Ulkona oikealla piknikillä olisi ollut niin toista.) 

Erityisen paljon huumoria Juurakko ja Lampi repivät miehen ja naisen erilaisuudesta, puhumisen vaikeudesta ja mykkäkoulun pitämisestä. 

Jaan tässä pari yleisöä naurattanutta runoa, joista häämatkan kommellukset muistinkin lukeneeni, onhan juuri tuo kirja minulla ihan omana. 

Pitkävihaanen 

Akka 

ei oo viäläkää 

leppyny häämatkasta, 

vaikka siiton 

jo kolomekymmentäviis 

vuatta. 

Sei oikeen tykänny, 

ku pyyrin Sulon 

ja Tenhon mukahan. 

Matka meni 

oikeen mukavasti 

mettästyksestä ja autoosta 

         toimitelles. 

Akka kylläki 

lähti kesken kotio, 

vaikkolis viälä ollu 

Keimolan moottorirata 

           näkemättä. 

Kirjasta Me täs, Sananjuuri 2017 

Hilijaasuuren retriitti 

Siiton miäleni hyvä, 

notta akan kans hallittemma 

nonverpaalin viästinnän. 

Ei tartte lähtiä 

tyyrihille viikonloppukurssiille 

           hilijentymähän, 

ku voi kotonaki 

usiamman päivän 

meritoora. 

Voihan sitä sanua 

vaikka retriitiksi, 

jos kysääset, 

miksen oo viikkohon 

           pukahtanu. 

Kirjasta Rakkahan kans - Lemmenhippuja pohojalaasittain, Minerva 2012 

Tuon jälkimmäisen kirjan ostin nyt omaksi, ja muutenkin aion taas jatkaa Juurakon runoihin tutustumista. 

Blogistani löytyy tällä hetkellä seuraavat Juurakon teokset: 

Me täs 

Söpölääselle 

Eläämellistä rakkautta (jossa kuvituksena Benjam Pöntisen valokuvia) 

Olihan siellä piknikillä muutakin: runokilpailun palkintojenjako, mahdollisuus esittää yleisölle omia runojaan, paikallisen Nästyyki-ryhmän musisointia, museon taidetyöpaja sekä kioski, josta sai ostaa kahvia ja herkkuja. Oikein ihana tapahtuma, jonne kansa oli lähtenyt sankoin joukoin nauttimaan kulttuurielämyksistä. 

Nästyyki