tiistai 10. toukokuuta 2022

Tass Saada: Taistelin Arafatin joukoissa - PLO:n tarkka-ampujan tie uuteen elämään


Suomentanut Anne Leu 

Tällä viikolla suomalaisissa seurakunnissa vierailee Tass Saada, entinen PLO:n tarkka-ampuja, joka vihasi juutalaisia, mutta löysi sitten Jeesuksen. Nyt hän on jo pitkään ollut rauhanrakentaja, joka kiertää rakentamassa sovintoa arabien ja juutalaisten välille. 

Tämän kirjan olen lukenut jo silloin kun se ilmestyi. Nyt alkaisi olla uusintaluvun paikka, huonomuistinen lukija kun olen. Tässä joka tapauksessa pieni esittely teoksesta. 

Palestiinalainen Tass Saada syntyi Gazan kaistalla vuonna 1951, vietti lapsuutensa pakolaisena Saudi-Arabiassa ja nuoruutensa Qatarissa. Sieltä hän karkasi Jordaniaan taistellakseen PLO:n riveissä, jonne isä ei olisi häntä päästänyt, koska hänen olisi ensin pitänyt käydä koulunsa loppuun. Mutta Tass Saadan sisään kertynyt viha vaati häntä toimimaan ja taistelemaan Israelia vastaan. 

Kirjan esipuheessa Joel C. Rosenberg toteaa, että koska Tass Saada oli tappaja, tämän kirjan ensimmäistä osaa oli uskomattoman vaikea lukea. Siksi luulinkin, että kirja olisi kovin raskasta ja raakaa luettavaa, mutta yllätyksekseni Saadan sala-ampujan urasta ei kerrottu mitenkään liian yksityiskohtaisesti. Veri ja suolenpätkät eivät lentele, väkivallalla ei mässäillä. Jos on lukenut esimerkiksi dekkareita, sotakirjoja tai kirjoja keskitysleireistä, niissä on varmasti ollut paljon pahempaa juttua kuin tässä. 

Kirjan ensimmäisessä osassa kerrotaan, "kuinka opin vihaamaan", ja toisessa osassa "kuinka opin rakastamaan". Lopulta siitä vihastakaan ei minusta kerrota niin rajusti kuin olisi voinut. Ei Tass Saada tietenkään enää halua korostaa sitä vihaa kovin voimakkaasti, koska hänen elämässään se on kaukaista menneisyyttä. 

Suureksi harmikseen Saada joutui eräässä tilanteessa sivuun urastaan Fatahissa. Erilaisten käänteiden jälkeen hän päätyi muuttamaan Amerikkaan, vaikka se olikin "suuren saatanan maa". Siellä hän meni paikallisen naisen kanssa naimisiin vain saadakseen oleskeluluvan. Sitten elämä lähti kuitenkin etenemään aivan toisin kuin hän oli kaavaillut. 

Saadan kääntymys kristityksi tapahtui 42-vuotiaana yllättäen, äkillisesti ja yliluonnollisesti yhdessä hetkessä. Seuraavana päivänä hän järkytyksekseen huomasi rukoilevansa Israelin puolesta. Hänelle oli myös järkytys tajuta, että Jeesus, johon hän nyt uskoi, ei ollutkaan vaalea, sinisilmäinen amerikkalainen, vaan - juutalainen! 

Tästä alkoi kuitenkin uusi vaihe Tass Saadan elämässä. Sen jälkeen hän on tehnyt työtä tuodakseen rauhaa ja sovintoa muslimien ja juutalaisten välille ja on julistanut heille evankeliumia. Hän pääsi kertomaan Jeesuksesta myös vanhalle idolilleen ja tuttavalleen Jasser Arafatille - ja omalle perheelleen, joka halusi tappaa hänet, koska hän oli kääntynyt kristityksi. Entisenä fatahilaisena ja nykyisenä kristittynä hän tarvitsikin paljon varjelusta liikkuessaan Lähi-idässä. 

Arabina ja Lähi-idässä kasvaneena Saada on löytänyt Raamatusta paljon sellaista, mille me länsimaiden kristityt olemme sokeita. Myös näistä löydöistään hän kertoo mielenkiintoisesti. 

Muutenkin kirja on erittäin mukaansatempaava ja kiinnostava - eikä yhtään raskas, toisin kuin luulin esipuheen perusteella. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen teos. 

Loppuun ote luvusta, jossa Tass Saada perheineen muuttaa Gazan kaistalle tekemään kristillistä työtä: 

Tuntui oudolta muuttaa takaisin keskelle Lähi-idän kriisiä - ja vielä nyt, kun minulla oli vaimo suojeltavanani - ilman, että minulla oli ainoatakaan pistoolia tai AK-47:ää käytössäni. Vuosia sitten olin toiminut tässä samassa ympäristössä täysin eri tavalla. Silloin olin ollut yksi niistä harvoista, jotka olivat aseistautuneet hampaisiin saakka. Nyt minulla ei ollut mitään aseita - ja kaikilla muilla oli niitä runsaasti. 
  Karen ja minä olimme tilanteessa, jota kuvaavat kenties parhaiten apostoli Paavalin sanat: "Me elämme tässä maailmassa mutta emme taistele tämän maailman tavoin. Taisteluaseemme eivät ole ihmisten aseita, vaan niillä on Jumalan antama voima (2. Kor. 10:3-4)". Olimme menossa epäluulon ja vihan ja koston barrikadeille kädessämme ainoastaan rakkauden ja lempeyden ja käytännöllisen avun aseet. 


Perussanoma Oy 2018 
281 sivua 
Alkuteos: Ich kämpfte für Arafat 2007 
Kansikuva: Taneli Törölä 
Ulkoasu ja taitto: Taittopalvelu Yliveto Oy 

Kirjasta on blogannut myös Reijo Telaranta

2 kommenttia:

  1. Aiheesta ei liiemmin taida kirjoja olla, siksi kiintoisa ja tärkeä teos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä taida juuri olla, ainakaan en ole törmännyt muihin vastaaviin. Tärkeä aihe ja teos.

      Poista