perjantai 11. maaliskuuta 2022

Eveliina Talvitie: Kunniaton mutta vapaa - Erään afgaaninaisen tarina


Azadeh on nuori nainen, joka kasvoi afgaanipakolaisten lapsena Iranissa. Hänen ollessaan teini-ikäinen perhe sai turvapaikan Suomesta, jossa Azadeh olisi halunnut elää vapaana ja olla kuin muutkin suomalaiset. Mutta afgaaniyhteisöön kuuluva nainen ei saisi elää oman tahtonsa mukaan, vaan hänen kuuluisi vain kiltisti alistua, avioitua ja olla perheen miesten määrättävänä. Kaikessa pitää ottaa huomioon perheen maine ja ennen kaikkea miesten kunnia. 

Niinpä Azadeh pakotettiin kihloihin serkkunsa kanssa, ja häntä kohdeltiin väkivaltaisesti. Suomalainen yhteiskunta ei tuntunut voivan auttaa nuorta naista, vaikka hän voi niin huonosti, että joutui psykiatriseen hoitoon. Suomalaisten mielestä afgaanikulttuurissa nyt vain eletään tietyllä tavalla, eikä siihen voi puuttua. 

Azadeh sai kuitenkin lopulta taisteltua itselleen vapauden, mutta omiensa silmissä hän on nyt huono ja kunniaton nainen, kun elää itse valitsemaansa tavallista elämää. 

Kirjassa Azadeh, joka on siis todellinen henkilö, mutta ei esiinny omalla nimellään, pohtii paljon juuri väkivaltaa, naisen asemaa ja suomalaista feminismiä. Hän toteaa, ettei suomalaisillakaan ole asiat hyvin, koska maa on lähisuhdeväkivaltatilastojen kärjessä. Toisaalta Azadeh kritisoi kohtaamiaan suomalaisia feministejä, joita tuntuivat kiinnostavan enemmän pörssiyhtiöiden hallitusten naiskiintiöt kuin kunniaväkivalta. Suomalaiset eivät mielestään etuoikeutettuina valkoisina voineet puuttua asiaan, joka "rodullistettujen" ihmisten olisi heidän mielestään pitänyt itse hoitaa. Azadeh ihmettelee, miksi enemmistö vaiennetaan niin, etteivät he voi puolustaa vähemmistön oikeuksia - paitsi tietysti sitten, kun on kysymyksessä jokin muodikas vähemmistö. 

Kirja kuvaa aluksi kiinnostavasti Azadehin perheen arkea Iranissa ja myöhemmin muuttoa Suomeen sekä tänne sopeutumista. Suomalaisten tasapaksusta puheesta ei pystynyt tietämään, millä tuulella he olivat, suomalainen mausteeton ruoka ei maistunut miltään eivätkä naapurit tervehtineet. Ajan mittaan Azadeh on kuitenkin kotiutunut tänne, opiskellut ja tehnyt töitä. 

Kunniaton mutta vapaa on mukaansatempaava lukuelämys. Eveliina Talvitie kirjoittaa minämuodossa, ja hänen loppusanoissa mainitsemansa Azadehin ilkikurinen suoruus tulee tekstistä hyvin esiin. Azadeh tuntuu olevan vahva ja värikäs persoona, jolla on paljon painavaa sanottavaa ja rohkeus ilmaista mielipiteensä. 

Tallustaessani koulusta kotiin ensimmäistä kertaa huivittomana kuvittelin elämäni elokuvaksi ja itseni ohjaajaksi, jolla oli kaikki valta päättää mitä seuraavaksi tapahtuu: Äidille on kerrottu, että hänen uhmakas tyttärensä kulkee kodin ulkopuolella ilman huivia. Äiti on vastassa ovella ja hymyilee rohkaisevasti. Hyvä, Azadeh. Noin juuri. Olen ylpeä sinusta. Isäsikin olisi ylpeä. Sinä saat itse päättää. Sinulla on siihen oikeus. 
  Se oli mielikuvituselokuvaa. Kotona vastaanotto oli yhtä kylmäävä kuin ennenkin. 
  - Etkö sinä ymmärrä, että pilaat maineemme, äiti huusi. 
  - Me ollaan Suomessa. Mun ei ole pakko pitää huivia, yritin selittää. 
  Se oli liikaa, olisi pitänyt nöyrtyä, tunnustaa virhe. 
  Lyönti tuli usein niin varoittamatta, että en ehtinyt edes yrittää väistää. Niin silläkin kerralla. 

Kirjan lopussa on listattu aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, verkkotietoutta ja uutisointeja. 

Like 2022 
252 sivua 
Kannen valokuva: Jyri Pitkänen 
Kannen suunnittelu: Tommi Tukiainen 

P. S. Kirjasta tuli mieleen viime syksynä lukemani Anja Snellmanin romaani Parvekejumalat, jossa Helsingissä asuvan somaliperheen tytär haluaisi myös olla vapaa ja elää niin kuin itse haluaa. Tämä vinkiksi niille, joita aihe kiinnostaa. Kunniaväkivallasta olen lukenut myös Norma Khourin kirjan Kunniamurha - Rakkaus ja kuolema nykypäivän Jordaniassa

8 kommenttia:

  1. Pidin todella paljon Talvitien romaanista Kävin vaan uimassa, sisko. Samoin tietoteoksesta Vanha nainen tanssii. Tämän voisi myös ottaa lukemistoon. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa lukea. Tämä on kiinnostava kirja tärkeästä aiheesta. Itse en ole lukenut muita Talvitien kirjoja, mutta pitäisi kyllä tutustua niihinkin.

      Poista
  2. Tämänpä nostankin suomilistalleni, joka on tällä kertaa ihan konkreettinen listaus kirjoista/kirjailijoista, koska olen havainnut etten muista mitään, jos ei ole listaa ja sitten sekoan kirjastoon päästessäni muutenkin. :D

    Tavallaan ymmärrän (ei tarkoita, että hyväksyn) tuota valkoisten naisten “haluttomuutta” tukea kanssasisariaan. Mielestäni nykyinen ilmapiiri on ajoittain erittäin omituinen: pohditaan aivan liikaa sitä, kuka on ikään kuin oikeutettu kertomaan mistäkin asioista. Tätä siis erityisesti kirjallisuudessa esiintyy. Silti se ei ole mikään syy olla tukematta ja puolustamatta muita. Onneksi Azadeh ilmeisesti lopulta kotiutui ja pystyi rakentamaan mieleisensä elämän!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa varmasti kirjoittaa ihan konkreettinen suomilista, kyllähän siinä puolet kirjoista ehtii unohtua muuten! Tämä on hyvä kirja listan jatkoksi.

      En ole juuri seurannut tuota kyseistä keskustelua, mutta hiukan monimutkaiselta se kuulostaa. Ainakin kun ajatellaan kunniaväkivallan uhreja, heillä on niin vaikea tilanne, että heidän voi olla hankala yksin taistella asiansa puolesta. He jos ketkä tarvitsisivat kaiken ulkopuolisen tuen mitä voivat saada.

      Kun Azadeh tapasi noita feministejä, hän muistaakseni eli jo omaa elämäänsä, mutta luonnollisesti hän on halunnut jälkeenpäin taistella muiden samaa kokevien puolesta. Onneksi ainakin Amnesty, johon Azadeh myös lähti mukaan, on varmasti kiinnostunut tällaisenkin asian ajamisesta. Ja toki Azadeh toteaa kirjassa, etteivät kaikki feministitkään sentään ajattele ihan samalla tavalla tästä aiheesta.

      Poista
  3. Talvitien kirjat ovat kyllä hyviä. Muutaman oon lukenu. Aiheki on mielenkiintoinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on kiinnostava kirja ja aihe. Tämän jälkeen minuakin kiinnostaisi kyllä joskus lukea ainakin Kävin vaan uimassa, sisko.

      Poista
  4. Talvitien kirjoihin en olekaan vielä tutustunut. Tämä vaikuttaa niin kiinnostavalta, että laitan sen kirjapinooni. Kiitos vinkistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla että kiinnostuit. Azadehin tarinasta on hyvä aloittaa Talvitien kirjoihin tutustuminen.

      Poista