perjantai 28. toukokuuta 2021

Tomas Sjödin: Se tapahtuu kun lepäät


Suomentanut Anna Norrback 

Mikä ihana kirja väsyneelle! Niin pieni ja ohut, että sen jaksoi suunnilleen lukea, vaikka moni muu kirja onkin jäänyt kesken. Lisäksi aiheena on lepo. Otsikkokin on lupaava: Se tapahtuu kun lepäät

Sjödin kirjoittaa siitä, miten asiat saattavat joskus alkaa tapahtua, kun luovumme yrittämästä väkisin. Niinhän käy monesti silloinkin, kun kertoessamme jotain juttua unohdamme aivan tutun henkilön nimen. Vaikka kuinka yritämme, emme saa nimeä tulemaan mieleemme, mutta kun luovumme yrittämisestä ja lepäämme, nimi tulee mieleen aivan itsestään. 

Sjödin toteaakin: 

Olen tavannut monia ihmisiä... jotka ovat hajottaneet itsensä liiallisella yrittämisellä ja tulleet lopulta siihen pisteeseen, etteivät enää jaksa yrittää. Silloin he ovat lakanneet tarrautumasta kynsin hampain viimeiseen oljenkorteen ja vihdoin päästäneet irti. Omaksi hämmästyksekseen he ovat usein huomanneet, että sen sijaan, että taistelu olisi menetetty, on tilanne silloin lähtenyt paranemaan. 

Elämässä pitää tietysti tehdä ja yrittääkin yhtä ja toista, mutta emme saisi unohtaa lepoa, kuten meille tässä 24/7-yhteiskunnassa helposti käy. Näin sosiaalisen median aikakaudella joudumme muun ohella reagoimaan jatkuvaan ärsyketulvaan, mikä lopulta tekee meidät välinpitämättömiksi, koska ihminen ei pysty luomaan tunnesidettä rajattomaan määrään asioita. Niinpä se, joka vetäytyy pois jatkuvasta stressistä, pystyykin sitoutumaan enemmän, ei suinkaan vähemmän kuin ennen, Sjödin huomauttaa. 

Sjödin pohtii, että ehkä ennen valitettiin tekemisen paljoutta, nykyään omaa riittämättömyyttä. Miksi ihmisen sitten pitäisi venyä ja riittää loputtomiin? 

Tässä on syytä kysyä: Kuka on sanonut, että aina pitää riittää? Kuka on määritellyt, mihin kaikkeen ihmisen pitäisi riittää ja pystyä? 

Kirja käsittelee levon tärkeyttä monesta eri näkökulmasta. Vaikka teos on ohut, se herättää todella paljon ajatuksia ja avaa uusia näkökulmia. Hyvä pointti on esimerkiksi se, että lepo ei välttämättä ole ei minkään tekemistä, vaan vaihtelua. Lepäämistä on sekin, että tekee jotain muuta kuin mitä tavallisesti tekee ja nauttii siitä, Sjödin kirjoittaa. Jos joku on väsyttänyt itsensä ajatustyöllä, pelkkä oleminen ei tosiaan ole lepoa, vaan se, että tekee jotain erilaista ja virkistävää. Fyysinen tekeminen on usein henkistä lepoa. Väsymyksen aiheuttajasta riippuu, millaista lepoa tarvitsemme.  

Luvussa Se tapahtuu kun lepäät, Sjödin käsittelee kiinnostavasti sitä, miten jotakin uutta ja odottamatonta voi saada alkunsa syvässä väsymyksessä - kun ihminen vetäytyy lepoon. Sjödin kertoo ruotsalaisesta sisar Sofiesta, joka vietti loppuunpalamisen jälkeen sapattivuoden Jerusalemissa. Siellä ollessaan Sofie oli syvässä voimattomuuden tilassa, kun häntä pyydettiin kirjoittamaan jotain erääseen lehteen. Yllätyksekseen hän huomasi kirjoittamisen virkistävän häntä ja alkoi kirjoittaa lisää. Myöhemmin häneltä syntyi jopa kirja - ja kirjoja. Se tapahtui, kun hän lepäsi! 

Mutta kaikki alkoi levosta. Sofien kirjoittaminen puhkesi kukkaan vasta, kun hän oli loppuun väsynyt. 

Tomas Sjödin on pastori, joten vaikka tekstissä on paljon uskonnottomallekin ihmiselle kiinnostavaa luettavaa, siinä palataan tavan takaa myös kristilliseen näkökulmaan - ja jopa juutalaiseen. Sjödin on erityisen kiinnostunut juutalaisesta sapattiperinteestä ja antaa sille kirjassa paljon tilaa. 

Se tapahtuu kun lepäät on antoisaa luettavaa levon tarpeessa oleville. Myös jos juutalaisuus kiinnostaa, kirja käsittelee tosiaan hiukan sitäkin aihetta - levon näkökulmasta.  

Perussanoma 2015 
143 sivua 
Alkuteos Det händer när du vilar 
Ulkoasu Susan Seppälä 
Levollista kesää! 

6 kommenttia:

  1. Lepo on tosi tärkeä aihe. Hyvä huomio tuo, että jonkin erilaisen tekeminen voi toimia lepona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, olen itsekin huomannut tuon, että jonkin erilaisen tekeminen voi olla lepoa. Ihminen tosiaan tarvitsee vastapainoa ja vaihtelua. Esimerkiksi kerran vuosia sitten, kun olin opiskelusta tosi väsynyt, harjoittelupaikka toimi minulle lepopaikkana, vaikka minulla olikin siellä kädet täynnä työtä. Mutta se oli niin ihanan erilaista; se oli irrotusta siitä omasta väsyttävästä arjesta.

      Poista
  2. Oivanoloinen ja varmasti käyttökelpoinen teos, joka muistuttaa siitä, ettei ihminen ole koneeksi luotu, vaan hold you horses vapauttaa ajattelemaan, innovoimaan ja löytämään uusia polkuja elämäämme.

    Ne elämässä eteenpäin vievät ns. kuningasideat syntyvät rauhoittuneessa mielessä, tilassa ja ympäristössä, josta seesteinen ja kaunis kuvasi kertoo; taidanpa hetkoseksi luvallasi istahtaa tuohon tuoliin;) Aurinkoista viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luovuus lähtee tosiaan levosta. Minua puhutteli ja inspiroi kovasti tuon Sofien kokemus. Istahdapa tosiaan tuohon tuoliin ja ota levosta käsin! Nautitaan alkavasta kesästä. Aurinkoista viikonloppua sinulle!

      Poista
  3. On varmasti kiinnostava kirja, ja myös tarpeellinen. Lepo on jokaiselle tärkeä asia ja siihen kannattaisi ehdottomasti kiinnittää huomiota. Tuo on hyvä huomio, että lepoa voi kokea monessa eri tilanteessa, vaikkapa kun tekee jotakin erilaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tässä on paljon kiinnostavia ajatuksia, ja lepo on tärkeä aihe. Levätä voi tosiaan monella tavalla. Sen ei tarvitse olla pelkkää makailemista, vaikka monesti sekin on tietysti tarpeellista.

      Poista