Terapiassa on Martta Kaukosen esikoisromaani, ja kuten olin jo kuullutkin, se on suorastaan kansainvälisen tason psykologinen trilleri. Nyt kun luin kirjan itse, olen samaa mieltä. Hyytävää psykologista jännitystä ja yllättäviä käänteitä ei tästä tarinasta puutu. Kun luulee, että kaikki yllätykset on jo nähty, vielä tulee lisää. Matto vedetään jalkojen alta moneen kertaan.
20-vuotias helsinkiläinen Ira on sarjamurhaaja, koska hänelle on lapsuudessa tapahtunut jotain todella traumaattista. Ira on mielestään saanut vanhemmiltaan osuvan nimen; tarkoittaahan se latinaksi vihaa. Hän hakeutuu terapiaan vain varmistaakseen itselleen syyntakeettoman paperit, jos joskus jäisi murhistaan kiinni. Hän aikoo huijata ja valehdella, minkä ehtii. Terapeutikseen Ira valitsee keski-ikäisen Clarissan, joka on tunnettu hahmo, aina esillä mediassa kertomassa näkemyksiään milloin mistäkin psykologisista aiheista.
Heistä kumpikaan ei tiedä, miten kohtalokkaat käänteet heitä odottavat, kun terapiasuhde etenee. Clarissa muistelee:
Hapuilen aivojeni uumenista ensimmäistä tapaamistamme. Olisiko kaiken tapahtuneen voinut estää? Tämä kuulostaa järjettömältä, mutta olen tästä vakuuttunut: heti kun Ira astui sisään vastaanottohuoneeseeni, alitajuntani yritti kertoa minulle, mistä oli kyse.
Mutta minä en kuunnellut.
Tarinaa kerrotaan neljän eri henkilön näkökulmasta. Iran ja Clarissan lisäksi äänessä ovat terapeutin puoliso Pekka, joka seuraa sivusta tilanteen kehitystä vaimonsa kotivastaanotolla, sekä Arto-niminen toimittaja, joka saa tehtäväkseen haastatella Clarissaa.
Arto, jonka käteen työnnetään paperilapulla Clarissan puhelinnumero, toteaa jälkeenpäin:
Jos voisin matkustaa aikakoneella menneisyyteen, kaivaisin nahkarotsini taskusta sytkärin, rypistäisin lapun ja tuikkaisin sen tuleen.
Psykologisten trillerien jännitys on minusta ihan parasta, ja tässä Kaukosen teoksessa kaikki lajityypin palaset loksahtavat kohdalleen. Alusta asti luvassa on pahaenteistä vihjailua jostain synkästä, mitä tulisi tapahtumaan, mutta asioita kuitenkin paljastetaan hitaasti jännitystä nautinnollisesti pitkittäen. Eikä mikään lopulta ole sitä miltä näyttää. Henkilöillä on omat traumansa ja pakkomielteensä, eikä lukija voi tietää, kuka kaiken jälkeen paljastuu tämän tarinan suurimmaksi hulluksi.
Terapiassa on todella tasokas psykologinen trilleri ja kaiken lisäksi tosiaan esikoisromaani! Vaikuttavaa! Uskon ja toivon, että Martta Kaukosesta kuullaan vielä lisää. Ja kun häntä verrataan takakannessa Gillian Flynniin, niin nyt minunkin on korkea aika tutustua myös Flynnin teoksiin, jotka ovat vielä jääneet lukematta.
WSOY 2021
405 sivua
Kansi: Perttu Lämsä
Kirjasta muualla:
Ihan mahtava kirja, ja jutustasi olen täysin samaa mieltä. Olen lukenut Flynnit ja muut vastaavat, ja väitän, että tämä päihittää ne älyllään.
VastaaPoistaTämä on kyllä todella nerokas tarina. Voi vain ihailla Kaukosen taitavaa työtä!
PoistaVau, tämä menee tosiaankin lukulistalle!
VastaaPoistaHyvä juttu! Uskon että kirja tyrmää sinutkin!
PoistaKiitos arviostasi, josta ei voinut tehdä kuin yhden ja ainoan johtopäätöoksen: varaukseen meni!
VastaaPoistaHienoa! Odotan innolla postaustasi tästä.
PoistaOhoh, kuulostaa aivan hurjan kiintoisalta - ja hurjalta noin muutenkin! Pyskologiset trillerit viehättävät minuakin ja uhkaavasta tunnelmasta syntyvä jännite on mielestäni huomattavasti tehokkaampaa ja kiinnostavampaa kuin esim. raaka väkivalta. Tämä minun on pakko lukea. Oikeastaan ottaa ihan pattiin, etten saa kirjaa heti lukuun! Ottaa päähän kun kaikki suomalaiset kirjat joutuvat odottamaan johonkin hamaan tulevaisuuteen ja lista sen kun kasvaa. Joutuukohan tässä vielä harkitsemaan e-kirjojen lukemista... Siten saisi suomalaisiakin kirjoja luettua. Tykkään vaan niin kovasti paperikirjoista, koska lukeminen on minulle siten jotenkin syvempi kokemus.
VastaaPoistaNo tämä tosiaan ON hurja ja kiintoisa kirja! Varmasti ihan sinun juttusi, niin kuin minunkin. Harmillinen kyllä tuo tilanteesi suomalaisten kirjojen suhteen, ja paperikirjojahan minäkin mieluiten luen. Olen lukenut yhden ainoan kirjan sähköisessä muodossa, ja oli se aika tympeää, vaikka hyvä kirja olikin sinänsä.
Poista