tiistai 16. helmikuuta 2021

Bilquis Sheikh: Uskalsin kutsua häntä Isäksi

 

Suomentanut Maija Roinila 

Bilquis Sheikh oli arvostettu pakistanilainen diplomaatin vaimo, joka oli ollut  myös mukana kehittämässä maansa taloudellista kasvua. Jouduttuaan miehensä hylkäämäksi hän oli vetäytynyt sukutilalle Wahin kylään, jossa hän eli pienen tyttärenpoikansa Mahmudin kanssa kauniin puutarhansa ja suuren palvelijajoukon ympäröimänä. 

Yllättäen Bilquis Sheikh joutui keskelle yliluonnollista tapahtumasarjaa, jonka kautta hän kohtasi Jeesuksen ja kääntyi muslimista kristityksi. Hän näki muun muassa voimakkaita unia, joiden kautta Jumala puhui hänelle. Bilquis Sheikh sai kokea niin suurta Jumalan läheisyyttä, että jatkoi rohkeasti eteenpäin valitsemallaan tiellä, vaikka joutui kokemaan uhkailua, painostusta ja eristämistä. Sukulaiset ja ystävät lakkasivat pitämästä yhteyttä. Mutta Bilquisilla oli Jeesus, Raamattu ja muutama kristitty ystävä. 

Ajan mittaan kylällä alkoi tapahtua, muutamia muitakin tuli uskoon ja suhteet läheisiin paranivat. Ihmiset ihmettelivät nähdessään Bilquisissa tapahtuneen muutoksen, ja se puhutteli heitä. Mutta Bilquis oli edelleen vaarassa; monet vihasivat häntä hänen uskonsa takia. Mitä kaikkea sitten tapahtui, sen voit lukea tästä kirjasta. 

Uskalsin kutsua häntä Isäksi oli niin voimakas ja mykistävä lukuelämys, etten osaa sanoa siitä juuri mitään. En jaksa edes yrittää, koska kaikki mitä sanoisin kuulostaisi niin lattealta. Joka tapauksessa Bilquis Sheikhin tarina kertoo siitä, miten suuri ja ihmeellinen Jumala meillä on. Elävä Jumala! 

Minua puhutteli kirjassa muun ohella se, miten Bilquis Sheikhin oli helppo ymmärtää joitakin Raamatussa kerrottuja tilanteita, koska ne olivat kaikessa itämaisuudessaan niin tuttuja myös pakistanilaiselle. Onkin hullua, että monet pitävät kristinuskoa "länsimaisena uskontona", kun oikeasti Raamattu on tosiaan hyvin itämainen kirja suoraan Lähi-idästä. 

Raamatun sanoma on kuitenkin muslimille jotain ennenkuulumatonta. Kuten kirjan nimikin kertoo, Bilquis Sheikhille oli radikaalia löytää Jumala, joka oli Isä:  

Mutta sitten tri Santiago sanoi jotakin, joka iski lävitseni kuin sähköisku. Hän nojautui lähemmäksi ja otti käteni omaansa kyynelten virratessa pitkin hänen poskiaan. "Puhukaa Hänelle", hän sanoi hyvin hiljaa, "aivan kuin Hän olisi Isänne." 
  Toonin ja Mahmudin äänetkin vaimenivat, kuoleman hiljaisuus täytti huoneen. Katsoin nunnaa, jonka silmälaseissa kynttilöiden valo kimalteli. Puhu Jumalalle aivan kuin isällesi! Ajatus liikahdutti sieluani oudolla tavalla, kuten tapahtuu aina silloin kun totuus on yllättävä ja lohdullinen. 

Luin netistä, että jossain uudemmassa painoksessa on jälkikirjoitus, jossa joku Bilquisin ystävä muistelee häntä. Koska minulla on hyllyssäni tällainen jo nuorena ostettu vanha painos, en päässyt sitä lukemaan, mutta täytyy joskus etsiä uusi painos käsiinsä. 

Päivä Oy 1988, 3. painos 
204 sivua 
Alkuteos I Dared to Call Him Father 1978 
Kansi: Jyri Taipale 

6 kommenttia:

  1. Varmasti kiinnostava kirja. Olen lukenut muutamia Pakistania käsitteleviä kirjoja ja niissä kaikissa on oma viehätyksensä, lähinnä erilaisen kulttuurin johdosta.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä on tosi hyvä kirja. Minäkin olen lukenut muitakin kirjoja Pakistanista, ja se on kyllä kiehtova maa, tosiaan niin erilainen.

      Poista
  2. Muistelen lukeneeni tämän joskus muinoin, voisi ehkä lukea uudelleenkin ja verrytellä muistikuviaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olin lukenut tämän joskus kauan sitten. En enää yhtään muistanut, millainen tarina tässä oli, joten oli kiinnostavaa lukea kirja nyt uudestaan.

      Poista
  3. Olen lukenut tuon joskus, en ole varma onko kirja meillä vai olenko lainannut kirjastosta joskus.Kiitos kun postasit joskus siitä "Jumalan kulkukoira" kirjasta, nyt sain sen tilattua Huuto netistä :)Tänään postissa sain, ja aloitin heti lukemaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun sait sen Jumalan kulkukoiran, toivottavasti tykkäät :) Minulle se oli antoisa lukuelämys. Minulla on Seija Uimosen toinenkin kirja, Hän nostaa tomusta. Aloitin sitä tässä kerran, mutta nyt on ollut niin paljon kaikkea, että se on jäänyt toistaiseksi kesken.

      Poista