maanantai 28. tammikuuta 2019

Eric Foley: Kolmen sukupolven usko

Eilen vietettiin vainojen uhrien muistopäivää, jolloin muistetaan erityisesti toisen maailmansodan aikaisen holokaustin uhreja. Siitä aiheesta olen joskus blogannutkin täällä. Mitä vainoihin yleensä tulee, Open Doors -järjestön tekemästä World Watch list -raportista vuodelta 2017 käy ilmi, että nykypäivänä kristityt ovat maailman vainotuin ihmisryhmä. Kaikkein vihamielisimmin kristittyihin suhtautuu Pohjois-Korea, ja luonnollisesti monet muslimimaat ovat myös listan kärjessä.

Pohjois-Koreassa ei tosin ole helppoa juuri kenelläkään, ellei sitten aivan tosissaan fanita maan "jumalallista" johtoa. Tosin ei Kimien lähipiirissäkään ole turvallista. Pää voi ilmeisesti pudota aika herkästi keneltä tahansa siellä, kun niikseen tulee, ja keskitysleireille tai teloitettavaksi on helppo päätyä pienestäkin rikkeestä.

Tämä on nyt kuitenkin erilainen kirja Pohjois-Koreasta. Tällä kertaa tarinansa kertoo kristitty pariskunta, herra ja rouva Bae (keksitty nimi heidän suojelemisekseen). Jo herra Baen isoisä oli kristitty. Perhe oli muuttanut asumaan Kiinaan, syystä jota en enää muista, mutta muistaakseni myös herra Bae (tarinaa kertova pojanpoika) syntyi ja kasvoi siellä. Tai ainakin hänen isänsä. Kulttuurivallankumous sai kuitenkin perheen muuttamaan takaisin Pohjois-Koreaan.

Ja niin harvinaista ja uskomatonta kuin se onkin kyseisessä maassa, he onnistuivat olemaan salaa kristittyjä, siirtämään uskonsa sukupolvelta toiselle ja säilymään hengissä. Siitäkin huolimatta, että Kiinassa asuneina (joilla oli vieläkin joitain sukulaisia siellä) he olivat erityisen epäilyttäviä ja tarkkailun alaisia.

Kirja kertoo heidän uskostaan ja siitä, miten erilaista kristinuskon harjoittaminen on, kun sen joutuu tekemään aivan salaa kodin yksityisyydessä. Ei ole mitään seurakuntaa, eikä olisi edes mahdollista kokoontua kuin korkeintaan muutaman henkilön kesken äärimmäisen varovasti. Tuttavapiirissä ei ole kristittyjä. Ei ole edes Raamattua, joten sen kertomukset joutuu välittämään sukupolvelta toiselle vain muistitiedon varassa. Ja vain muutama varomaton sana ystävälle, jonka piti olla luotettava, niin herra Bae joutui vankilaan.

Kertoo kirja kyllä myös tavallisesta elämästä Pohjois-Koreassa - vaikka siellähän ei mikään ole aivan tavallista... Kerrotaan perhe-elämästä, työstä, opiskelusta, etenemismahdollisuuksista tai niiden puutteesta, puolueen jäsenyydestä.

Baet onnistuivat lopulta pakenemaan Pohjois-Koreasta. Jossain vaiheessa he tapasivat amerikkalaisen pastori Eric Foleyn, jolle kertoivat tarinansa, jonka hän heidän puolestaan kirjoitti kirjaksi.

Kirja rohkaisee kristittyjä elämään uskoaan todeksi, olivat olosuhteet mitkä tahansa. Kuten Eric Foley toteaa loppusanoissaan, se ei kuitenkaan tarkoita, että kenenkään pitäisi marssia keskitysleirin portille vaatimaan sisäänpääsyä. "Sen sijaan se tarkoittaa, että kun huomaamme olevamme pimeässä paikassa, sen sijaan, että keskittyisimme miettimään pakoa, pyrimmekin välittämään valoa."

Stefanus-Lähetys ry 2013
Alkuteos These are the Generations (USA 2012)
Suomentanut Katja Bågman
Kansikuva: Eric Lafforgue / Alamy

Kirjasta on blogannut myös Kirjanavaaja.

3 kommenttia:

  1. Kuulostaa kiinnostavalta kirjalta. Täytyy pitää mielessä,ehkä joskus jossain saa luettavaksikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiinnostava kirja kyllä, kannattaa lukea. Eipä ole olemassa kovin monia kirjoja Pohjois-Korean kristityistä. Yhden toisen olen lukenut tästä aiheesta; olikohan sen nimi Paluu idän Jerusalemiin tai jotain vastaavaa.

      Poista
    2. Tarkistin sen toisen kirjan nimen, ja se olikin Takaisin idän Jerusalemiin. Sekin oli kiinnostavaa luettavaa.

      Poista