lauantai 23. maaliskuuta 2019

Petina Gappah: Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta

Afrikkalainen Zimbabwe näyttäytyy näissä Petina Gappahin novelleissa räiskyvänä, railakkaana ja värikkäänä. Siten kirjaan sopiikin hyvin tuo värikäs kansi. Gappah on kotoisin Zimbabwesta, ja hänellä on oikeustieteen tutkinto Cambridgen, Grazin ja Zimbabwen yliopistoista. Ainakin tämän kirjan julkaisun aikoihin hän on työskennellyt Genevessä organisaatiossa, joka avustaa kehitysmaita kansainvälisessä kauppaoikeudessa. Näin kerrotaan kirjan kansilehdellä.

Novellit kertovat mitä rankimmista asioista, mutta monesti niin pilke silmäkulmassa, että on pakko nauraa. Näissä tarinoissa näyttäytyy afrikkalainen todellisuus, jossa on tosi köyhiä ja tosi rikkaita, slummeja, AIDS-potilaita, moniavioisuutta, vaimoaan pettäviä miehiä, huijauksen kohteeksi joutumista niin raha-asioissa kuin rakkaudessa, korruptiota, juoksentelemista apua hakemassa mitä erikoisimman nimisissä kirkoissa tyyliin Voidellun Karitsan Pyhä Kirkko, Jumalan Pelastuksen Temppeli ja Vapahtajamme Ilosanoman Kirkko.

Zimbabwelaisilla on omat unelmansa niin kuin meillä kaikilla. Unelma paremmasta elämästä. "Pienen pieniä asioita, jotka olivat kärventyneet inflaation liekeissä", Gappah kirjoittaa novellissa Neuvotteluratkaisu.

Inflaatio zimbabwelaisittain ei ole mikä tahansa pikkujuttu:

"Hän ei puhunut, lukuun ottamatta kahdenkymmenen sentin vaatimustaan.
  Tobias, Tawanda ja muut lapset pitivät sitä vain yhtenä hulluuden merkkinä, koska hän pyysi sellaista, mitä kukaan ei voinut antaa. Senttiä, he pohdiskelivat, kakskyt senttiä mitä, kunnes Tobiasin isä BaToby, ainoa aikuinen joka vaivautui selittämään heille mitään, kertoi että sentit olivat vanha rahayksikkö, erivärisiä kolikoita. Siihen aikaan kun limppu ei vielä maksanut puolta miljoonaa dollaria, hän kertoi, dollari oli yhtä kuin sata senttiä. Hän otti hyllyltä vanhan peltipurkin ja sanoi sitä avatessaan: 'Näitä kolikoita käytettiin vielä vuonna 2000.'"

Novelleissa mainitaan monesti siirtomaavalta, sota, sissit, itsenäistyminen ja presidentti. Puhutaan politiikkaa tai poliitikoista. Järkyttävän inflaation takia talouskysymykset saavat sijansa näissä kertomuksissa. Monet myös muuttavat tai ainakin yrittävät muuttaa ulkomaille paremman elämän toivossa. Mutta maailmalla ei aina käy hyvin. Oleskelulupaa ei myönnetä tai opettajat ja insinöörit joutuvatkin uudessa kotimaassa hoitamaan vanhuksia. Gappahin tarinat ovat hyvin yhteiskunnallisesti kantaaottavia. Hänen novelleissaan on myös paljon loistavaa satiiria.

Yksi omista lempinovelleistani oli Annexen laahustajat, joka kertoo Annexe-nimisen psykiatrisen sairaalan potilaista. Gappah kuvailee sairaiden ja sairaalan todellisuutta hyvin osuvasti, ja vaikka hän tekee sen tapansa mukaan huumorilla, hän suhtautuu henkilöihinsä lämmöllä, ei pilkaten. Novelli on myös hyvin koskettava.

"Annexessa Emilylle selviää, ettei hän ole ainoa, joka ei ole hullu.
  'Minä en ole hullu', sanoo Ezekiel.
  'Enkä minäkään ole hullu', sanoo Estelle.
  'Miksi sinä katsot minua kuin hullua?' kysyy Hedwig ja lyö Ezekieliä päähän. Ketkään eivät ole hulluja paitsi hoitajat..."

Englanninkielisen alkuteoksen nimi on An Elegy for Easterly. Kyseinen novelli Elegia Easterlylle kertoo - muun ohella - miten köyhyys siivotaan pois näkyviltä Englannin kuningattaren tullessa kolmipäiväiselle vierailulle pääkaupunki Harareen:

"Kaikki yöllä yksin kävelevät naiset ovat prostituoituja, hallitus sanoi - heittäkää ne putkaan, kuningatar on tulossa. Townshipeissä on laittomia asumuksia, hallitus sanoi - pankaa kaikki matalaksi. Townshipeissä on liikaa väkeä, hallitus sanoi, kerätkää kaikki kokoon ja kuskatkaa ne pois kuningattaren silmistä, Porta Farmiin, Hatcliffeen, Dzivaresekwa Extensioniin, Easterleyyn. Antakaa niiden kyhätä hökkelit ja luvatkaa niille kunnon seinät ja ovet, ikkunat ja vessat.
  Ja näin hallitus kätki köyhyyden, kansa viritti kasvoilleen muovihymyt ja kaupunginvaltuusto istutti uusia kukkasia kadunvarsille."

Köyhyyden vastapainona on novelli Kultaisen kolmion sydämessä, jonka päähenkilö on ison liikepankin rahoitusjohtajan vaimo, nainen jolla on pelkkää aikaa ja rahaa. Tässä novellissa Gappah kertoo naisesta sinä-muodossa. Kuilua köyhien ja rikkaiden välillä kuvaa seuraava ote naisen elämästä:

"Kun haluat shoppailla, lennät pois, pois kolmiosta ja ylös, ylös vapauden siivin, matkustat South African Airwaysilla yhdessä ministerien vaimojen kanssa, jotka ostavat kaikki elintarvikkeensa Johannesburgista samalla kun heidän miehensä lupaavat lopettaa ruokapulan."

Kerrassaan mainio teos, joka ei pelkästään kerro epäkohdista ja vääryyksistä, vaan samalla kuvaa aivan tavallisten ihmisten elämää ja ihmissuhteita. Monessa novellissa on huumoria keventämässä enemmän tai vähemmän rankkoja aiheita, mutta yhden novellin koin ahdistavana (Miehemme Genevessä voitti miljoona euroa), ja toinen (Apulainen Lalapanzista) osoittautui lopussa hirveän surulliseksi.

Kustannusosakeyhtiö Tammi 2009
199 sivua
Alkuteos An Elegy for Easterly, Iso-Britannia 2009
Suomentanut Seppo Loponen
Kansi ja kannen kuva Tuija Kuusela

6 kommenttia:

  1. Voipi olla kivakin kirja. Pitää ihan laittaa johonkin kohti rasti seinään. Näkyy löytyvän Kuopion kirjastosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä on kiinnostava sukellus zimbabwelaiseen elämänmenoon. Huumori tosiaan keventää monesti rankkojakin aiheita.

      Poista
  2. Ihana kansikuva ja nuo sukat sopivat samaan sarjaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sattui hauskasti, kun minulla oli juuri tämä kirja kesken, kun kyläilin yhden ystävän luona, ja hän antoi minulle nuo sukat. Siitähän laskin heti 1+1 = 2! :)

      Poista
  3. Kiinnostavan tuntuinen kirja. Kansikuvakin on kivan pirteä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiinnostava kirja kyllä. Värikäs kansi kuvaa hyvin näitä värikkäitä novelleja.

      Poista

Kiitos kommentistasi! Kommenttien valvonta on otettu käyttöön roskapostikommenttien estämiseksi.